Eurooppa tänään: pankkiviranomainen piilottelee pankkikriisiä ja Deutsche Bank vaatii pörssiromahdusta

Runoilija ja historioitsija Friedrich von Schiller ja Deutsche Bankin pääkonttori.

Runoilija ja historioitsija Friedrich Schiller ja Deutsche Bankin pääkonttori.

Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on lisätty. Esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisen mukaan pankeilla tulisi olla 3 senttiä pääomaa jokaista hallussaan olevaa euroa kohtaan. Tämän toivotaan hillitsevän keinottelua ja takaavan, että pankit selviävät shokeista.

Pankkiviranomaisen mukaan pankit tarvitsevat 6,4 miljardia euroa, jotta ne täyttäisivät 3 prosentin vaatimuksen. Pankkisektori on niin valtava, että prosenteilla on suuri merkitys. Mikäli vaatimus olisi 4 %, pankit tarvitsisivat 89 miljardia. Goldman Sachsin mukaan Euroopan suurimmat pankit Deutsche Bank (Saksa), Societe Generale (Ranska), UniCredit (Italia) ja Barclays (Iso-Britannia) eivät nykyisellään läpäisisi tätä vaatimusta.

Mikäli Euroopassa olisi 5 prosentin pääomavaatimus Yhdysvaltojen tapaan, pankit tarvitsisivat peräti 289 miljardia. Täten on ymmärrettävää, miksi Euroopassa on tyydytty pienempään pääomavaatimukseen. Vaatimattomampi pääomavaatimus ei kuitenkaan takaa, että pankit selviäisivät shokeista – päinvastoin.

Pankkiviranomaisen viime kuun lopussa julkaisemat stressitestit onkin osoitettu kyseenalaisiksi. Saksalainen tutkimuslaitos ZEW suoritti testejä Yhdysvaltain keskuspankin aineistolla ja sai pankkien pääomavajeeksi peräti 123 miljardia. Tämä on yli 20-kertainen arvio pääomavajeesta verrattuna pankkiviranomaisen laskelmiin ja lähellä Deutsche Bankin arviota, jonka mukaan Euroopan pankit tarvitsevat 150 miljardia.

ZEW suoritti myös tuomiopäivän simulaation, jossa globaalit pörssikurssit laskevat 40 prosenttia seuraavan puolen vuoden aikana. Euroopan sekavaa taloudellispoliittista tilannetta ilmentää kenties parhaiten se, että Deutsche Bankin korkotutkimusyksikön johtaja Dominic Konstam vaati juuri tämän tuomiopäivän koittamista ja globaalien osakemarkkinoiden romahtamista! ZEW:in laskelmien mukaan 40 prosentin romahdus tarkoittaisi 675 miljardin pääomavajetta, josta Deutsche Bankin osuus olisi 60 miljardia.

Finanssikriisin jälkeen hallitukset Euroopassa ovat kieltäytyneet elvytyksestä ja jättäneet sen keskuspankkien huoleksi. Euroopan keskuspankki ostaakin joka ikinen viikko 20 miljardilla valtioiden ja yritysten velkakirjoja. Konstamin mukaan keskuspankit voivat jatkaa vuosia finanssimarkkinoiden pumppaamista, mutta hänen mukaansa on käynyt selväksi, ettei pörssikurssien nousu enää ilmennä talouskasvua, eivätkä keskuspankit voi saada yksin talouskasvua aikaan. Talouskuri lisää kotitalouksien ja yritysten maksuhäiriöitä, minkä lisäksi lisääntynyt sääntely, Euroopan kriisinhallintamekanismi ja nollakorot vaikeuttavat pankkien liiketoimintaa.  

Konstamin lausunto on aatehistoriallisesti mielenkiintoinen: Euroopan merkittävimmän pankin ekonomisti vaatii pörssiromahdusta ja satojen miljardien tappioita edustamalleen pankkisektorille, jotta näiden aiheuttama paniikki pakottaisi poliitikot muuttamaan hallitusten ja keskuspankkien työnjakoa ja aloittamaan finanssipoliittisen elvytyksen. Minkälaisen runon Deutsche Bankin edustalla seisova Friedrich Schiller kirjoittaisi tästä kaikesta? 

Stressitestit siirtävät Euroopan pankkikriisiä tuonnemmaksi

Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto

Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto, jonka suomalaisia jäseniä ovat Sirkka Hämäläinen ja Anneli Tuominen

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi myöhään perjantaina euroalueen pankkien stressitestien tulokset Yhdysvaltain pörssin sulkeuduttua. Ainoastaan italialainen Monte dei Paschi ei läpäissyt testejä ja laajemmin stressitestien tulokset ilmensivät pankkiviranomaisen mukaan euroalueen pankkisektorin “kasvanutta häiriönsietokykyä” (improved resilience). Tämä on hämmentävä tulos ottaen huomioon, että eurooppalaisten pankkien osakkeet ovat laskeneet 30 % vuoden alusta.

Syy löytyy pankkiviranomaisen valitsemasta metodologiasta.

Lue loppuun

Pankkiunioni on kylvänyt Euroopan seuraavan kriisin siemenet

renzi

Italian pääministeri Matteo Renzi

Italiassa on lokakuussa kansanäänestys perustuslain muutoksesta. Samanaikaisesti Italian pankkisektori tarvitsee tukipakettia, mutta Euroopan uusi kriisinhallintamekanismi edellyttää pankkien tappioiden kattamista italialaisten kotitalouksien säästöillä. Pääministeri Matteo Renzi on ilmoittanut eroavansa, mikäli hänen esityksensä häviää äänestyksen ja säästöjen pyyhkiminen lisää ennenaikaisten vaalien todennäköisyyttä. Saksan on valittava, heittääkö se vuoden alusta voimaantulleen pankkiunionin roskiin vai riskeeraako se, että Euroopan poliittinen epävarmuus leviää Iso-Britannian, Ranskan ja Espanjan lisäksi myös Italiaan.

Euroopan pankkien arvosta on sulanut vuoden alusta lähtien 30 %. Suurimmissa ongelmissa ovat italialaiset pankit, joissa makaa ainakin 360 miljardin euron edestä ongelmaluottoja. Kun Yhdysvalloissa ongelmaluottojen määrä oli 5 % finanssikriisin syvimmässä vaiheessa, vastaava luku on Italiassa tällä hetkellä 17 %.

Italian pankit kärsivät eurokriisin jälkeen sovitusta politiikasta: toisaalta Euroopan keskuspankin alhainen korkopolitiikka ja tiukentunut sääntely nakertavat pankkien tulosta. Toisaalta rahaliiton julkista taloutta koskevat kurisäännöt varmistavat, että investointeja ei synny ja työttömyys pysyy korkeana, minkä seurauksena kotitalouksien ja yritysten on entistä vaikeampi selvitä veloistaan. Italian pankkien “synti” on ollut, että ne ovat keinottelun sijaan keskittyneet perinteiseen lainaamiseen kotitalouksille ja yrityksille.

Lue loppuun

Kokoomuksen luokkapuhe piilottaa omistussuhteet

petteriorpokokoomus

Voima haastatteli Tuija Parvikkoa ja minua Kokoomuksen luokkapuheesta. Juttu luettavissa täältä. Ohessa oma puoliskoni haastattelusta keskustelun muodossa toimittaja Veikka Lahtisen kanssa:

VL: Näetkö että Kokoomuksella on joku historiallinen suhde yhteiskuntaluokan käsitteeseen? Minusta vaikuttaa, että puolue on välttänyt luokasta puhumista, koska se ei ota vastuuta siitä, millaisiin asemiin ihmiset päätyvät, kunhan ”lähtökohdat” ovat jonkun muodollisen kriteerin mukaan ”tasaiset”.

Kokoomus on omistavan luokan puolue historiallisesti. Se ei ole välttänyt luokista puhumista vaan se on omalla luokkapuhellaan vienyt huomion pois omistavan luokan olemassaolosta, omistussuhteista ja tuotantosuhteista. Sauli Niinistö sanoi vastakkainasettelun olevan ohi ja Jyrki Kataisen johdolla kokoomuksesta brändättiin työväenpuolue. Kokoomuksen luokkapolitiikan lähtökohta on, että alentamalla palkkoja, lisäämällä työtunteja, heikentämällä työehtoja ja helpottamalla irtisanomisia luomme työpaikkoja. Vaikka kokoomus on esiintynyt talouskasvun airueena, työntekijöiden kuritus ja tulonsiirrot omistavalle luokalle on sen tekemän politiikan tärkein tavoite. 

Lue loppuun

Brexit aloitti Euroopan etsikkoajan


david-cameron

Brexit on osoittanut, että Euroopan demokraattiset välitysmekanismit ovat rikki. On mahdotonta sanoa, mitä brexitistä seuraa, sillä se kiihdyttää Euroopan poliittista hajaannusta, mutta myös kannustaa jatkamaan integraatiota entistä epädemokraattisemmin. Brexit on aloittanut Euroopan etsikkoajan tuomalla esiin pinnan alla kuplivan pettymyksen Euroopan unionia ja poliittista eliittiä kohtaan. 

Iso-Britannia päätti erota Euroopan unionista, mutta Brexit on vasta alkamassa. Brexit jatkuu syyskuussa, kun toryt valitsevat uuden puheenjohtajan. Huhujen mukaan marraskuussa järjestettäisiin ennenaikaiset brexit-vaalit. Äänestystulos pyritään todennäköisesti nollaamaan, mutta myös oikeuttamaan entistä kovempi integraatio. 

Äänestystulos on kauhistuttanut siksi, että Brexit-kampanja perustui muukalaisvihaan ja rajojen sulkemiseen. Kuitenkin juuri Labourin asettautuminen EU-jäsenyyden puolelle antoi uusliberalismin ja rasismin olla ainoita vaihtoehtoja Euroopan unionille. Labour jätti politisoimasta EU:n nykykehityksen ja kieltäytyi tarjoamasta vaihtoehtoa toryjen ja Ukipin EU-erolle.

Brexit ilmentää, kuinka demokratian välitysmekanismit ovat rikki. Keskiluokka näkee, että epävarmuudesta on tullut pysyvä asiantila ja pelko putoamisesta alaluokkiin kasvaa. Poliitikot ovat kyvyttömiä vastaamaan epävarmuudesta aiheutuvaan tärinään. Vanhat valtapuolueet ovat sisäisessä kaaoksessa, sillä suuret EU-jäsenyyden kaltaiset asiat eivät ole enää niiden hallinnassa. Puolueilla on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä hajaannuksensa lopettamiseksi ja äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi. Brexit suuntautuikin paitsi Euroopan unionia, myös poliittista eliittiä vastaan.

Lue loppuun

Suomalainen media vastustaa yksiäänisesti Brexitiä

cameron-media

Media ja Iso-Britannian pääministeri David Cameron Brysselissä.

Suomalainen media syyttää Brexitin kannattajia populismista, mutta asettuessaan EU-jäsenyyden puolelle se syyllistyy siihen itsekin. Iso-Britannia äänestää EU-jäsenyydestä ensi torstaina.

22 päätoimittajaa julkaisi maaliskuussa kannanoton luotettavan median puolesta, joka oli suunnattu vihasivusto MV-lehteä vastaan.

Valtamedian on tietenkin sanouduttava irti valheellisesta ja rasistisesta journalismista. Vaikka media liputtaa “luotettavan median” puolesta, se on kuitenkin puolueellinen päättäessään mistä raportoidaan ja mihin sävyyn.

Kun vertailee kannanoton allekirjoittaneiden medioiden juttuja Iso-Britannian kansanäänestyksestä, suurin osa uutisista, analyyseista ja kolumneista puhuu yksimielisesti Brexitiä vastaan. Media ei päästä ääneen Brexitin kannattajia. Läpi pääsevät arviot, joiden mukaan EU-ero syventää Iso-Britannian, Euroopan ja tavallisten ihmisten taloudellista ahdinkoa tai pahentaa Euroopan turvallisuustilannetta.

Lue loppuun

brexit

Saksa ja Ranska uhkaavat sulkea Iso-Britannian sisämarkkinoilta, mikäli Brexit voittaa kansanäänestyksen

Viimeisimmän gallupin mukaan Brexitin kannattajien etumatka EU:n kannattajiin on kasvanut 10 prosenttiin (55-45). EU-kansanäänestys on päivää ennen juhannusta 23.6.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoitti perjantaina, että Brexitin pienikin voitto EU-kansanäänestyksessä johtaisi Iso-Britannian sulkemiseen sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Saksalle olisi painajainen, mikäli muutkin maat alkaisivat tavoitella Norjan mallia eli pääsyä sisämarkkinoille ja eroa unionista. Ranskalainen diplomaatti on sanonut, että “[kivuton brexit] on mahdoton, jos haluamme pitää loput EU:sta kasassa.”

Lue loppuun

French President Francois Hollande shakes hands to police officers at the Paris' police headquarters, Thursday Jan. 7, 2016, one year after the attack targeting the French satirical newspaper Charlie Hebdo. Hollande said what he calls a "terrorist threat" will continue to weigh on the country, which was struck a year ago by Islamic extremists. (Martin Bureau, Pool Photo via AP)

Ranskan työmarkkinauudistus ja poliisiväkivalta ilmentävät entistä autoritaarisempaa Eurooppaa

Ranskan hallitus päätti huhtikuun alussa pidentää työaikoja, alentaa palkkoja ja helpottaa irtisanomisia ilman parlamentin hyväksyntää. Parlamentti ohitettiin perustuslain pykälän 49.3 avulla sen jälkeen, kun hallituksen omat kansanedustajat vastustivat työmarkkinareformia.

Sosialistihallitus on saanut vastaansa valtakunnallisen ammattiliittojen vastarinnan ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Rautateiden, metrojen ja lentäjien lakot ovat laittaneet julkisen liikenteen sekaisin. Öljynjalostamoiden lakkojen seurauksena kolmasosa Ranskan bensa-asemista on ollut kokonaan tai osin vailla polttoainetta ja ydinvoimaloiden alasajot ovat pudottaneet sähköntuotantoa viidesosalla.

Lue loppuun

Ranskan presidentti François Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel

Euro vai ei II: Sosiaalinen Eurooppa ja keskiluokan tärinä

Eilen ilmestyneessä raportissa Eurosta ulos vai euro uusiksi? on kritiikkini DiEM25-liikkeen poliittisista lähtökohdista. Patrizio Lainàn toimittamaan raporttiin ovat kirjoittaneet myös Lauri Holappa, Bill Mitchell, Katarina Sehm Patomäki ja Yanis Varoufakis. Ohessa tallenne eilisestä julkistamistilaisuudesta (alustukseni alkaa kohdasta 37:00):

YouTube Preview Image

Käsittelen oheisessa kirjoituksessa ajatusta sosiaalisesta Euroopasta, sillä se on kenties yleisimmin esitetty vaihtoehto Euroopan nykykehitykselle. Juttusarjan ensimmäisessä osassa käsittelin Pontus Purokurun euroerokritiikkiä

Lue loppuun

tsiprasdijsselbloem

Euroryhmä sopi, että Kreikan kriisi jatkuu viimeistään 2018

Euroryhmä pääsi sopuun Kreikan III tukipaketista viime yönä. 11 tunnin neuvottelujen lopputulos:

  • Kreikka saa ensimmäisen 10 miljardin euron lainaerän, joka tulee käyttää kahden edellisen tukipaketin velkojen maksuun.
  • Kreikan velkoja ei tulla leikkaamaan, mutta lainaehtoja harkitaan uudelleen vuonna 2018 (kun Saksan ja Ranskan vaalit on käyty).
  • Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana myös III tukipaketissa.

Vastapalvelukseksi Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntai-iltana uusia talouskuritoimia. 7500-sivuinen omnibus-laki sisältää 5 miljardin euron edestä leikkauksia ja veronkorotuksia sekä yksityistämisrahaston perustamisen. Jatkossa Euroopan komissio ja vakausmekanismi alkavat kipparoida Kreikan valtionyhtiöiden, kiinteistöjen ja saarien myyntejä.

Lue loppuun