Pankkiunioni on kylvänyt Euroopan seuraavan kriisin siemenet

renzi

Italian pääministeri Matteo Renzi

Italiassa on lokakuussa kansanäänestys perustuslain muutoksesta. Samanaikaisesti Italian pankkisektori tarvitsee tukipakettia, mutta Euroopan uusi kriisinhallintamekanismi edellyttää pankkien tappioiden kattamista italialaisten kotitalouksien säästöillä. Pääministeri Matteo Renzi on ilmoittanut eroavansa, mikäli hänen esityksensä häviää äänestyksen ja säästöjen pyyhkiminen lisää ennenaikaisten vaalien todennäköisyyttä. Saksan on valittava, heittääkö se vuoden alusta voimaantulleen pankkiunionin roskiin vai riskeeraako se, että Euroopan poliittinen epävarmuus leviää Iso-Britannian, Ranskan ja Espanjan lisäksi myös Italiaan.

Euroopan pankkien arvosta on sulanut vuoden alusta lähtien 30 %. Suurimmissa ongelmissa ovat italialaiset pankit, joissa makaa ainakin 360 miljardin euron edestä ongelmaluottoja. Kun Yhdysvalloissa ongelmaluottojen määrä oli 5 % finanssikriisin syvimmässä vaiheessa, vastaava luku on Italiassa tällä hetkellä 17 %.

Italian pankit kärsivät eurokriisin jälkeen sovitusta politiikasta: toisaalta Euroopan keskuspankin alhainen korkopolitiikka ja tiukentunut sääntely nakertavat pankkien tulosta. Toisaalta rahaliiton julkista taloutta koskevat kurisäännöt varmistavat, että investointeja ei synny ja työttömyys pysyy korkeana, minkä seurauksena kotitalouksien ja yritysten on entistä vaikeampi selvitä veloistaan. Italian pankkien “synti” on ollut, että ne ovat keinottelun sijaan keskittyneet perinteiseen lainaamiseen kotitalouksille ja yrityksille.

Lue loppuun

Kokoomuksen luokkapuhe piilottaa omistussuhteet

petteriorpokokoomus

Voima haastatteli Tuija Parvikkoa ja minua Kokoomuksen luokkapuheesta. Juttu luettavissa täältä. Ohessa oma puoliskoni haastattelusta keskustelun muodossa toimittaja Veikka Lahtisen kanssa:

VL: Näetkö että Kokoomuksella on joku historiallinen suhde yhteiskuntaluokan käsitteeseen? Minusta vaikuttaa, että puolue on välttänyt luokasta puhumista, koska se ei ota vastuuta siitä, millaisiin asemiin ihmiset päätyvät, kunhan ”lähtökohdat” ovat jonkun muodollisen kriteerin mukaan ”tasaiset”.

Kokoomus on omistavan luokan puolue historiallisesti. Se ei ole välttänyt luokista puhumista vaan se on omalla luokkapuhellaan vienyt huomion pois omistavan luokan olemassaolosta, omistussuhteista ja tuotantosuhteista. Sauli Niinistö sanoi vastakkainasettelun olevan ohi ja Jyrki Kataisen johdolla kokoomuksesta brändättiin työväenpuolue. Kokoomuksen luokkapolitiikan lähtökohta on, että alentamalla palkkoja, lisäämällä työtunteja, heikentämällä työehtoja ja helpottamalla irtisanomisia luomme työpaikkoja. Vaikka kokoomus on esiintynyt talouskasvun airueena, työntekijöiden kuritus ja tulonsiirrot omistavalle luokalle on sen tekemän politiikan tärkein tavoite. 

Lue loppuun

Brexit aloitti Euroopan etsikkoajan


david-cameron

Brexit on osoittanut, että Euroopan demokraattiset välitysmekanismit ovat rikki. On mahdotonta sanoa, mitä brexitistä seuraa, sillä se kiihdyttää Euroopan poliittista hajaannusta, mutta myös kannustaa jatkamaan integraatiota entistä epädemokraattisemmin. Brexit on aloittanut Euroopan etsikkoajan tuomalla esiin pinnan alla kuplivan pettymyksen Euroopan unionia ja poliittista eliittiä kohtaan. 

Iso-Britannia päätti erota Euroopan unionista, mutta Brexit on vasta alkamassa. Brexit jatkuu syyskuussa, kun toryt valitsevat uuden puheenjohtajan. Huhujen mukaan marraskuussa järjestettäisiin ennenaikaiset brexit-vaalit. Äänestystulos pyritään todennäköisesti nollaamaan, mutta myös oikeuttamaan entistä kovempi integraatio. 

Äänestystulos on kauhistuttanut siksi, että Brexit-kampanja perustui muukalaisvihaan ja rajojen sulkemiseen. Kuitenkin juuri Labourin asettautuminen EU-jäsenyyden puolelle antoi uusliberalismin ja rasismin olla ainoita vaihtoehtoja Euroopan unionille. Labour jätti politisoimasta EU:n nykykehityksen ja kieltäytyi tarjoamasta vaihtoehtoa toryjen ja Ukipin EU-erolle.

Brexit ilmentää, kuinka demokratian välitysmekanismit ovat rikki. Keskiluokka näkee, että epävarmuudesta on tullut pysyvä asiantila ja pelko putoamisesta alaluokkiin kasvaa. Poliitikot ovat kyvyttömiä vastaamaan epävarmuudesta aiheutuvaan tärinään. Vanhat valtapuolueet ovat sisäisessä kaaoksessa, sillä suuret EU-jäsenyyden kaltaiset asiat eivät ole enää niiden hallinnassa. Puolueilla on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä hajaannuksensa lopettamiseksi ja äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi. Brexit suuntautuikin paitsi Euroopan unionia, myös poliittista eliittiä vastaan.

Lue loppuun

Suomalainen media vastustaa yksiäänisesti Brexitiä

cameron-media

Media ja Iso-Britannian pääministeri David Cameron Brysselissä.

Suomalainen media syyttää Brexitin kannattajia populismista, mutta asettuessaan EU-jäsenyyden puolelle se syyllistyy siihen itsekin. Iso-Britannia äänestää EU-jäsenyydestä ensi torstaina.

22 päätoimittajaa julkaisi maaliskuussa kannanoton luotettavan median puolesta, joka oli suunnattu vihasivusto MV-lehteä vastaan.

Valtamedian on tietenkin sanouduttava irti valheellisesta ja rasistisesta journalismista. Vaikka media liputtaa “luotettavan median” puolesta, se on kuitenkin puolueellinen päättäessään mistä raportoidaan ja mihin sävyyn.

Kun vertailee kannanoton allekirjoittaneiden medioiden juttuja Iso-Britannian kansanäänestyksestä, suurin osa uutisista, analyyseista ja kolumneista puhuu yksimielisesti Brexitiä vastaan. Media ei päästä ääneen Brexitin kannattajia. Läpi pääsevät arviot, joiden mukaan EU-ero syventää Iso-Britannian, Euroopan ja tavallisten ihmisten taloudellista ahdinkoa tai pahentaa Euroopan turvallisuustilannetta.

Lue loppuun

brexit

Saksa ja Ranska uhkaavat sulkea Iso-Britannian sisämarkkinoilta, mikäli Brexit voittaa kansanäänestyksen

Viimeisimmän gallupin mukaan Brexitin kannattajien etumatka EU:n kannattajiin on kasvanut 10 prosenttiin (55-45). EU-kansanäänestys on päivää ennen juhannusta 23.6.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoitti perjantaina, että Brexitin pienikin voitto EU-kansanäänestyksessä johtaisi Iso-Britannian sulkemiseen sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Saksalle olisi painajainen, mikäli muutkin maat alkaisivat tavoitella Norjan mallia eli pääsyä sisämarkkinoille ja eroa unionista. Ranskalainen diplomaatti on sanonut, että “[kivuton brexit] on mahdoton, jos haluamme pitää loput EU:sta kasassa.”

Lue loppuun

French President Francois Hollande shakes hands to police officers at the Paris' police headquarters, Thursday Jan. 7, 2016, one year after the attack targeting the French satirical newspaper Charlie Hebdo. Hollande said what he calls a "terrorist threat" will continue to weigh on the country, which was struck a year ago by Islamic extremists. (Martin Bureau, Pool Photo via AP)

Ranskan työmarkkinauudistus ja poliisiväkivalta ilmentävät entistä autoritaarisempaa Eurooppaa

Ranskan hallitus päätti huhtikuun alussa pidentää työaikoja, alentaa palkkoja ja helpottaa irtisanomisia ilman parlamentin hyväksyntää. Parlamentti ohitettiin perustuslain pykälän 49.3 avulla sen jälkeen, kun hallituksen omat kansanedustajat vastustivat työmarkkinareformia.

Sosialistihallitus on saanut vastaansa valtakunnallisen ammattiliittojen vastarinnan ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Rautateiden, metrojen ja lentäjien lakot ovat laittaneet julkisen liikenteen sekaisin. Öljynjalostamoiden lakkojen seurauksena kolmasosa Ranskan bensa-asemista on ollut kokonaan tai osin vailla polttoainetta ja ydinvoimaloiden alasajot ovat pudottaneet sähköntuotantoa viidesosalla.

Lue loppuun

Ranskan presidentti François Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel

Euro vai ei II: Sosiaalinen Eurooppa ja keskiluokan tärinä

Eilen ilmestyneessä raportissa Eurosta ulos vai euro uusiksi? on kritiikkini DiEM25-liikkeen poliittisista lähtökohdista. Patrizio Lainàn toimittamaan raporttiin ovat kirjoittaneet myös Lauri Holappa, Bill Mitchell, Katarina Sehm Patomäki ja Yanis Varoufakis. Ohessa tallenne eilisestä julkistamistilaisuudesta (alustukseni alkaa kohdasta 37:00):

YouTube Preview Image

Käsittelen oheisessa kirjoituksessa ajatusta sosiaalisesta Euroopasta, sillä se on kenties yleisimmin esitetty vaihtoehto Euroopan nykykehitykselle. Juttusarjan ensimmäisessä osassa käsittelin Pontus Purokurun euroerokritiikkiä

Lue loppuun

tsiprasdijsselbloem

Euroryhmä sopi, että Kreikan kriisi jatkuu viimeistään 2018

Euroryhmä pääsi sopuun Kreikan III tukipaketista viime yönä. 11 tunnin neuvottelujen lopputulos:

  • Kreikka saa ensimmäisen 10 miljardin euron lainaerän, joka tulee käyttää kahden edellisen tukipaketin velkojen maksuun.
  • Kreikan velkoja ei tulla leikkaamaan, mutta lainaehtoja harkitaan uudelleen vuonna 2018 (kun Saksan ja Ranskan vaalit on käyty).
  • Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana myös III tukipaketissa.

Vastapalvelukseksi Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntai-iltana uusia talouskuritoimia. 7500-sivuinen omnibus-laki sisältää 5 miljardin euron edestä leikkauksia ja veronkorotuksia sekä yksityistämisrahaston perustamisen. Jatkossa Euroopan komissio ja vakausmekanismi alkavat kipparoida Kreikan valtionyhtiöiden, kiinteistöjen ja saarien myyntejä.

Lue loppuun

eureferendum

Demokratian Pandoran lipas: Iso-Britannian lisäksi Euroopan suurissa maissa halutaan EU-kansanäänestyksiä

Ipsos Morin tuoreen gallupin mukaan kahdeksassa EU-maassa noin puolet (45 %) vastanneista halusivat kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Kyselyyn vastasi yli 6 000 henkilöä Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Exitin suosio oli korkein Italiassa (48 %) ja Ranskassa (41 %) – matalin Espanjassa (26 %) ja Puolassa (22 %). Saksassa, Italiassa, Ruotsissa ja Unkarissa yli 50 % uskoi, että heidän maansa seuraisivat Iso-Britanniaa, mikäli se päättää lähteä EU:sta kesäkuun kansanäänestyksessä. HS uutisoi maaliskuussa, että Suomessakin 43 % haluaisi kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä.

Vaikka Britannia päättäisi pysyä EU:ssa, pääministeri David Cameronin vaalilupaus on avaamassa demokraattisen Pandoran lippaan. Näin suuret luvut ympäri Euroopan kertovat laajemmasta pettymyksestä Euroopan unionia kohtaan. Epädemokraattisuuden lisäksi eurokriisin ja pakolaiskriisin hoito ovat osoittaneet Euroopan maiden ja kansojen välisen olemattoman solidaarisuuden.

Poliitikoiden, toimittajien ja tutkijoiden tulee ottaa tämänkaltaiset signaalit äärimmäisen vakavasti.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker

Euroopan komissio osallistuu Espanjan uusintavaaleihin

Espanjan kuningas Felipe VI on määrännyt uusintavaalit, kun maahan ei saatu hallitusta joulukuun vaalien jälkeen.

Tällä viikolla Euroopan komissio on uhannut sakottaa Espanjaa ensimmäisenä euromaana talouskurisääntöjen rikkomisesta. Komission mukaan sakko voidaan välttää mikäli osoitetaan, että alijäämät eivät kasva entisestään. 

Lue loppuun