tsiprasjunker

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker

Euroopassa finanssisektori sanelee, mikä on laillista, välttämätöntä ja oikein. Retoriikasta huolimatta Kreikan hallitus ei ollut valmis kyseenalaistamaan tätä finanssirealismia. Kreikan kohtelu osoittaa, että ilman konfrontaatiota ainoa vaihtoehto talouskurille on entistä ankarampi talouskuri.

Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasin ilmoitettua kesäkuun lopulla kansanäänestyksestä EKP jäädytti Kreikan pankkien hätäavun (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Pankit eivät voineet avata ovia, pörssit suljettiin, pääomakontrollit otettiin käyttöön ja käteisnostot rajoitettiin 60 euroon päivässä. Kokonaiskysynnän romahduksella on ollut dramaattiset vaikutukset tuotantoon:

GRPMI

Kreikan ostopäällikköindeksi 2012Q4-2015Q3

Jo toukokuussa Kreikassa ajautui 59 yritystä konkurssiin ja 613 työpaikkaa menettiin joka ikinen päivä. Pankkisulun vaikutukset tulevat olemaan tuhoisat. Kreikka on palaamassa vaihdantatalouteen ensimmäistä kertaa sitten natsimiehityksen.

EKP on laiminlyönyt tehtävänsä rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämisestä. EKP päätti heti Syrizan valtaannousun jälkeen, etteivät Kreikan pankkien omistamat Kreikan valtion velkakirjat enää käy lainojen vakuuksiksiksi, mikä teki pankit riippuvaiseksi ELA-rahoituksesta. ELA-rahoituksen ehtona on puolestaan EU/IMF-sopeutusohjelma. Molemmat päätökset ovat poliittisia, mikä kyseenalaistaa EKP:n mandaatin poliittisesta neutraaliudesta.

Neuvottelut ilman konfrontaatiota 

Valtiovarainministeri Yanis Varoufakis oli suunnitellut Tsipraksen toimeksiannosta rinnakkaista rahoitusjärjestelmää, joka olisi mahdollistanut vastauksen EKP:n aggressiivisiin manöövereihin. Rinnakkaisvaluutta olisi taannut Kreikan maksujärjestelmän toiminnan ja sillä oltaisiin vältetty lukuisia konkursseja ja säästetty työpaikkoja.

Sen avulla oltaisiin voitu myös antaa anteeksi kreikkalaisten yritysten ja kotitalouksien maksamattomia velkoja, mikä olisi vapauttanut rahaa tuottavaan toimintaan. Rinnakkaisen maksujärjestelmän luonti edellytti Kreikan verotietojen hakkerointia, sillä ne ovat Brysselin kontrollissa. Ylivoimaisesti suurin synti kuitenkin oli, että rinnakkaisvaluutan avulla oltaisiin voitu erota eurosta ja palata drakmaan.

Varoufakis erosi, kun kansanäänestyksen jälkeenkään Tsipras ei ollut valmis ottamaan rinnakkaisvaluuttaa käyttöön. Erottuaan Varoufakis on kertonut avoimesti Euroopan poliittisesta nollapisteestä: euroryhmä on troikan kumileimasin, eikä troikka edes halunnut neuvotteluiden etenevän Kreikan uudistuksista.

Vaalituloksen ja kansanäänestyksen tuoman tuplamandaatin turvin Tsipraksella olisi ollut mahdollisuus talouskurin vastustamiseen konfrontaatiolla EKP:tä vastaan. Konfrontaation sijaan hän alkoi neuvotella 86 miljardin euron suuruisesta III tukipaketista, jonka ehtona on entistä ankarampi talouskuri, 50 miljardin yksityistämisrahasto ja hallintouudistus, joka tekee Kreikasta troikan siirtomaan.

Neuvotteluiden seuraava takaraja on 20.8., jolloin Kreikalta erääntyy 3,2 miljardia euroa EKP:lle.

greekpayments

Kreikan erääntyvät lainat loppuvuoden aikana.

Syyskuussa on määrä pitää Syrizan ylimääräinen puoluekokous. Kokouksessa pyritään todennäköisesti vaihtamaan keskuskomitean koostumus, josta yli puolet vastusti III tukipakettia. Parlamentissa 36 Syrizan kansanedustajaa äänesti tukipakettia vastaan, joten paketti hyväksyttiin opposition tuella. Äänestyksen jälkeen Tsipras erotti vastaan äänestäneet 2 ministeriä ja vaihtoi 8 muuta ministeriä ja varaministeriä.

Euroopan finanssirealismi

Paul Tysonin mukaan finanssisektori sanelee, mikä on laillista, välttämätöntä ja oikein.

Täten finanssikriisin aiheuttaneita amerikkalaispankkeja ei syytetty talousrikoksista tai veronmaksajien rahojen hävittämisestä. Troikan toimet Euroopassa ovat samaa jatkumoa, missä euromaat varmistavat, etteivät eurooppalaispankit joudu kärsimään riskinotosta.

Tyson kutsuu ilmiötä finanssirealismiksi, jossa finanssisektorin intressit ohjaavat poliittista päätöksentekoa. Juuri finanssirealismin kyseenalaistamisen vuoksi Varoufakista on nälvitty Euroopan poliitikoiden ja lehdistön toimesta. Viimeisimpänä häntä on syytetty maanpetoksesta rinnakkaisvaluuttaan liittyvien valmistelujen osalta.

Ilman valmiuksia sääntöjen kiertämiseen ja omaehtoisiin toimiin puheet talouskurin vastustamisesta ovat pelkkää retoriikkaa. Kreikan tapahtumat osoittavat, että ilman valmiutta konfrontaatioon ainoa vaihtoehto talouskurille on entistä ankarampi talouskuri.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *