Pika-analyysi Saksan vaaleista

Pika-analyysi Saksan vaaleista

Saksan vaalit jatkavat Euroopan maiden vaalitrendiä, joissa valtapuolueiden (ja erityisesti demareiden) kannatus laskussa. Kristillisdemokraateille ja sosiaalidemokraateille heikoin tulos 70 vuoteen. Euroopan politiikan "hollantisaatio", jossa parlamenttiin nousee lisää puolueita, hallituksiin tarvitaan enemmän puolueita ja hallitusneuvotteluita luonnehtii jaettujen visioiden sijaan pakko ja pienin yhdistävä tekijä. Äärioikeiston nousu pelottaa valtapuolueita, mikä muuttaa ne poliittisesti entistäkin varovaisemmiksi. Vaalit käytiin sammutetuin lyhdyin, koska ei haluttu antaa aseita AfD:lle. Vaalien jälkeen vedetään jarrua entistäkin lujempaa, koska pelätään oman valta-aseman puolesta. Vaikka Euroopan vaaleja on tulkittu äärioikeiston jytkyjen torjuntavoittoina, tosiasiallisesti äärioikeistolaiset protestipuolueet voittavat hilaamalla poliittista keskustaa oikealle ja saamalla valtapuolueet luopumaan reformeista ja…Read more …
Kannattaako Suomi vakausmekanismin kehittämistä Euroopan IMF:ksi?

Kannattaako Suomi vakausmekanismin kehittämistä Euroopan IMF:ksi?

Yle julkaisi eilen mielenkiintoisen valtiovarainministeri Orpon haastattelun. Orpon mukaan Suomi vastustaa Euroopan komission ehdottomaa euroalueen yhteistä valtiovarainministeriä ja yhteisiä joukkovelkakirjoja. Sen sijaan Suomi vaatii euroryhmälle lisää valtaa puuttua kriisimaiden rakenteellisiin ongelmiin. Tämä on monella tavalla mielenkiintoinen linjaus. Suomi vastustaa institutionaalisia muutoksia ja kannattaa euroryhmän aseman vahvistamista, joka ei ole virallinen EU-instituutio. Valitettavasti jutusta ei käy ilmi, millä mekanismilla euroryhmän valtaa lisättäisiin. Euromaiden vallan lisääminen voisi tarkoittaa esimerkiksi kriisimaiden äänioikeuden eväämistä, kuten komissio esitti budjettikurisopimuksen yhteydessä. Euroryhmän vallan lisääminen voisi tarkoittaa myös Euroopan vakausmekanismin (EVM) roolin kasvattamista tulevissa kriiseissä. Merkel ja Schäuble ovat kannattaneet tätä ja euroryhmän vallan lisääminen…Read more …
Macron haluaa uudistaa Euroopan, mutta millaiseksi?

Macron haluaa uudistaa Euroopan, mutta millaiseksi?

Emmanuel Macron on varoittanut, että ilman uudistuksia Ranska tulee eroamaan Euroopan unionista. Hänen mukaansa EU:n on uudistuttava tai Kansallinen rintama nousee ennen pitkää valtaan. Tässä hän jakaa Kreikan ex-valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin analyysin, jonka mukaan EU:n on uudistuttava tai se tuhoutuu. Minkälainen olisi presidentti Macronin Ranska ja Eurooppa? Macron kiinnittää huomion räikeisiin ongelmiin, kuten ympäristöön, sosiaaliseen dumppaukseen ja verokilpailuun, mutta hänen ohjelmansa keskeinen osa budjettikuri. Vaaliohjelmaan kuuluu 60 miljardin säästöt, yritysveron lasku (33% -> 25%) ja 120 000 julkisen sektorin työntekijän irtisanomiset. Hän on kiinnittänyt huomiota euroalueen tasapainoon ja vaatinut puuttumista alijäämien lisäksi Saksan liiallisiin ylijäämiin.  Ohjelman toinen kulmakivi ovat…Read more …
IMF eroaa ennemmin troikasta kuin Kreikka eurosta

IMF eroaa ennemmin troikasta kuin Kreikka eurosta

Alhaisista koroista johtuen Kreikan lainojen lyhentäminen ei ole mahdotonta, mutta aika ajoin erääntyvät suuremmat velat ovat tarkoittaneet yhteenottoa Kreikan ja sen velkojien välillä. Kreikan seuraava 6 miljardin lainaerä erääntyy heinäkuussa, mutta tällä kertaa lainaehdoista vääntääkin IMF. Valuuttarahaston mukaan Kreikka ei saa velkojaan kestävälle tasolle, vaikka se tekisi kaikki troikan vaatimat toimet, mistä johtuen se vaatii Kreikan velkojen leikkauksia. IMF ei ole liittoutunut Syrizan kanssa vaatiakseen talouskurin lopettamista. Päinvastoin Kreikan vasemmistohallitus on sitoutunut kahta tukipakettia ankarampaan talouskuriin ja IMF vaatii Kreikalta edelleen 3,6 miljardin suuruisia veronkorotuksia ja eläkejärjestelmän uudistuksia. IMF ja Syriza ovat OK…Read more …

Pimeässä viheltely on resepti populismin nousuun

Politiikantutkija Chantal Mouffen mukaan populismin nousua selittää vasemmiston ja oikeiston välisten erojen hämärtyminen (post politics) ja tämän seurauksena ihmisten vieraantuminen perinteisestä poliittisesta päätöksenteosta (post democracy). Yhteisvaluutta euro tarjoaa tästä poliittisten välitysmekanismien rikkoutumisesta malliesimerkin. HS julkaisi vuodenvaihteessa jutun, jossa suomalaisten ekonomistien enemmistö sanoi eurosta olleen Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka euron ongelmat tiedetään laajasti ja vertailu muihin omaa valuuttaa käyttäviin pohjoismaihin paljastaa niiden selvinneen Suomen paremmin finanssikriisistä, suomalaiset puolueet eivät kyseenalaista yhteisvaluuttaa. Viimeksi tämä kävi ilmi, kun perustuslakivaliokunta hautasi yksimielisesti kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen eurojäsenyydestä. Edes oppositiota ei kiinnostanut herättää eurosta laajempaa keskustelua viemällä aloite äänestettäväksi eduskunnan suureen…Read more …

EKP:n uusin tehtävä on poliittisten kriisien patoaminen

Italia äänestää sunnuntaina perustuslakimuutoksesta. Kansanäänestys näyttää kääntyneen epäluottamuslauseeksi pääministeri Matteo Renzille, joka on jo Italian kolmas ei vaaleilla valittu pääministeri Silvio Berlusconin savustamisen jälkeen 2011. Uuden poliittisen kriisin mahdollisuus on nostanut huolen Italian pankkien tilasta, mikä on kiihdyttänyt pääomapakoa ja laskenut pankkien osakkeita. Vaikka ennenaikaiset vaalit kolkuttelevat ovelle, Italian 10 vuoden velkakirjojen korko on edelleen alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Reutersin mukaan EKP on valmis auttamaan Italiaa ensi viikolla vielä enemmän, mikäli kansanäänestys sekoittaa markkinat. Viime vuosina EKP:n keskeiseksi tehtäväksi on noussut hintavakauden lisäksi finanssivakauden ylläpito. Se on toimillaan varmistanut, etteivät Syrizan pyrkimykset neuvotella tukipakettinsa uusiksi, Espanjan puolen vuoden kausi ilman hallitusta, Italian kesäinen…Read more …

Miten vasemmiston äänet jakautuisivat Fillonin ja Le Penin välillä?

Keskustaoikeiston presidenttiehdokkaaksi varmistui eilen Francois Fillon. Fillon on esittänyt 100 miljardin leikkauksia, 50 miljardin veronalennuksia ja 500 000 julkisen sektorin työntekijän irtisanomista. Eurooppa-poliittisesti hän jatkaa Sarkozyn linjaa, jossa Euroopan integraation sijaan vahvistetaan hallitusten (ja erityisesti Saksan-Ranskan) yhteistyötä. Lisäksi rajavalvontaa on lisättävä, yhteistä puolustusta vahvistettava ja satsattava suuriin "mobilisoiviin" innovaatioihin ja tutkimushankkeisiin. Vaikka Fillon ei hyväksy Krimin liittämistä Venäjään, hän on arvostellut EU:n Venäjä-pakotteita ja suhteiden parantamista Moskovaan. Jos sosialistit eivät saa pakkaa kasaan tammikuun esivaaleissa, moni sosialisteja äänestänyt joutuu kysymään itseltään epämieluisan kysymyksen: onko OK kannattaa thatcheriläistä shokkihoitoa ja työläisten kurmottamista vastustaakseen Le Peniä ja avointa rasismia? Toinen epämiellyttävä kysymys on, antaako…Read more …