Trump, korkopolitiikka ja vaalilupausten pyörtäminen

Korkopolitiikka tulee osaltaan määrittämään Trumpin ulkomaankauppapolitiikkaa. Markkinat uskovat tällä hetkellä 100-prosenttisen varmasti, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoja ensi kuussa. Markkinat myös olettavat yleisesti, että ainakin osa Trumpin suunnittelemista veronalennuksista ja sijoituksista toteutuu. Toimien suuruuden määrää viime kädessä se, kuinka suuren alijäämän ja velkaantumisen kongressia hallitsevat republikaanit sallivat. Koska republikaanit vastustivat velanottoa ja alijäämien kasvattamista Obaman kaudella, kyseessä on valinta siitä, kuinka paljon takkia käännetään. Tätä valintaa seuraa myös toinen mielenkiintoinen ongelma, joka määrittää Yhdysvaltain ulkosuhteita. Mikäli veronkevennykset ja sijoitukset johtavat nopeampaan talouskasvuun kuin Obaman kaudella, seurauksena on lisää korkojen nostoja. Ohjauskoron nostaminen 0,25…Read more …

Ranskan poliittinen keskusta harppoo oikealle

Ranskan konservatiivipuolueen eilisissä esivaaleissa Francois Fillon sai melkein puolet annetuista äänistä. Fillon olisi epämieluisa vastus Marine Le Penille, sillä hänkin suhtautuu kriittisesti Euroopan unioniin ja euroon. Lisäksi Fillon kannattaa burkakieltoa, on kirjoittanut kirjan islamilaisesta terrorismista ja luvannut uudelleenneuvotella Schengenin sopimuksen Ranskan rajavalvonnan lisäämiseksi. Fillonin thatcherilaisuus voi kuitenkin olla kompastuskivi. Työntekijöiden asemaa heikentävien ja yrityksiä suosivien verouudistusten kanssa hallitusvastuussa rämpivien sosialistien kannatus on historiallisen alhainen. Fillon on heittänyt lisää lyölyä esittämällä 40 miljardin euron suuruisia verohelpotuksia, jotka rahoitettaisiin leikkauksilla ja irtisanomalla puoli miljoonaa julkisen sektorin työntekijää. Lisäksi 35 tunnin työviikosta luovuttaisiin ja eläkeikää nostettaisiin. Vaikka sosialistit ja konservatiivit liittoutuisivat Fillonin taakse,…Read more …

Trumpin ensimmäiset nimitykset

Donald Trumpin ensimmäiset nimitykset ovat erittäin konservatiivisia, kansallismielisiä ja avoimesti islaminvastaisia. - Valkoisen talon henkilökunnan päällikkö: Reince Priebus (Republican National Committeen johtaja vuodesta 2011) - Päästrategi: Steve Bannon (entinen investointipankkiiri Goldman Sachsilla, äärioikeistolaisen ja anti-islamistisen Breitbard Newsin johtaja 2012-2016, Trumpin kampanjapäällikkö elokuusta 2016, luonnehtinut itseään taloudelliseksi nationalistiksi) - Kansallisesta turvallisuudesta vastaava neuvonantaja: Michael Flynn (Afganistanin ja Irakin veteraani, asevoimien tiedusteluorganisaatio DIA:n johtaja 2012-2014, vaatinut Hillary Clintonin vangitsemista, luonnehtinut islamia syöväksi ja islamilaista ideologiaa sairaudeksi, syytetty liian läheisistä suhteista Moskovaan, toisaalta luonnehtinut Venäjää, Pohjois-Koreaa, Kiinaa, Irania, Syyriaa, Kuubaa, Boliviaa, Venezuelaa, Nicaraguaa, al-Qaidaa, Hizbollahia ja Isistä…Read more …

Trump ravistelee talouskuria ja keskuspankkia, mutta kuinka paljon?

Donald Trump on luvannut massiivisia veronalennuksia, infrainvestointeja ja satsauksia sotakalustoon. Toisin sanoen Yhdysvaltain presidentiksi on valittu henkilö, joka ei välitä alijäämästä vaan on päinvastoin luonnehtinut itseään "velan kuninkaaksi". Tällä hetkellä markkinat uskovat, että Trump saa lunastettua kongressilta ainakin osan vaalilupauksistaan ja veroalet, investoinnit ja protektionistinen kauppapolitiikka kiihdyttävät inflaatiota, mikä johtaa Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan korkoja suunniteltua nopeammin. Obaman aikana korkoja nostettiin ainoastaan kerran. Uusliberalismin sijaan Trumpin voitto tarkoittaneekin arvovaltatappiota talouskurille (austerity) ja Fedin löysälle rahapolitiikalle. Tämän ravistelun poliittisten vaikutusten kannalta on oleellista, missä määrin republikaanit pitävät kiinni Barack Obaman aikana kongressissa vaatimastaan budjettikurista. Tuskin kovinkaan ortodoksisesti, sillä Trumpin presidenttiys mahdollistaa paitsi…Read more …

Donald Trumpin talouspoliittinen linja

Donald Trumpin talouspoliittisessa linjassa on nähty sekä reaganomicsia että keynesiläisyyttä. Näin on siksi, että vaalikampanjan aikana hän on esittänyt sekä veronalennuksia (esimerkiksi yritysveron lasku nykyisestä 35 prosentista 15 prosenttiin) että infrainvestointeja (tuplasti enemmän kuin Hillary Clintonin vaalilupauksissa). Trumpin finanssipoliittisen linjan määrittää se, kuinka paljon kongressia hallitsevat republikaanit ovat valmiita kasvattamaan alijäämää ja valtion velkaa. Trumpin ei ole vaikea elvyttää enemmän kuin Barack Obama, sillä Obaman  elvytys jäi hyvin maltilliseksi (alle 800 miljardia dollaria). Lisäksi republikaanit olivat itse vaatimassa tiukkaa budjettikuria, minkä seurauksena päävastuu elvytystoimista jäi Yhdysvaltain keskuspankille (joka on ostanut arvopapereita ja velkakirjoja…Read more …

Vaaliennusteiden epäonnistuminen kertoo henkisestä polarisaatiosta

Yhdysvaltain presidentinvaalien vaaliennusteiden epäonnistuminen johtunee ainakin seuraavista tekijöistä. Hillary Clinton menetti ruostevyöhykkeen valkoisten äänestäjien tuen, eikä onnistunut mobilisoimaan vähemmistöjä. Tämän ei pitäisi olla yllätys, kun miettii Clintonin eroa Bernie Sandersiin, hänen kommenttejaan Donald Trumpin äänestäjistä surkimuksina (deplorables) tai alentuvaa suhtautumista Black Lives Matterin aktivisteihin. Vaikka kummankaan Clintonin politiikka ei ole ollut erityisen ystävällistä työläisille tai vähemmistöille, oletettiin (tai toivottiin) että Clintonia äänestettäisiin vastalauseena Trumpille. Toiseksi asiantuntijat, media ja poliitikot olettivat, että äänestäjät haluavat presidentiksi mahdollisimman kokeneen poliitikon. Vaaliväittelyiden jälkeen Clinton julistettiin lähes varmaksi voittajaksi. Trumpin valmistautumattomuutta ja faktoista välittämättömyyttä on aiheellisesti kritisoitu, mutta…Read more …

Populismin ja vastapopulismin nousu

Gallupit, media, asiantuntijat, vedonlyöntitoimistot ja poliitikot olivat jo julistaneet Hillary Clintonin seuraavaksi presidentiksi. Ajateltiin, että Donald Trumpia ei voida valita, koska hän ei ole tarpeeksi presidentillinen. Jäi huomaamatta, että Trumpin vaalistrategia oli pelata omilla säännöillä ja olla niin kaukana presidentillisestä kuin mahdollista. Poliittisella ja taloudellisella eliitillä on peiliinkatsomisen paikka, sillä alle puolen vuoden sisällä jo toisen kerran vaalikarja ei välittänyt valtaeliitin vaihtoehdoista eikä varoituksista. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi presidentin ja republikaanien yhteistyö muodostuu ja kuinka suuri osa Trumpiin ladatuista uhkakuvista toteutuu. Kuten Brexitin jälkeen Iso-Britanniassa, myös Yhdysvalloissa molemmat valtapuolueet ovat kriisissä. Toisin kuin Slavoj Zizek on maalaillut, Trumpin presidenttiydestä…Read more …

Vastapopulismi ja örkkilaumaksi leimaaminen

Donald Trumpin presidenttiehdokkuuden ja Brexitin myötä on alettu puhua totuuden jälkeisestä politiikasta (post truth politics). Käsitteen idea on, että populististen liikkeiden nousu perustuu epätotuuksiin - tunteisiin, hurmokseen ja valheisiin. Vaikka tämä on pätenyt esimerkiksi Trumpin ja Brexit-kampanjan strategiaan, myös populismin noususta huolissaan olevat valtaapitävät ovat syyllistyneet samanlaisiin ylilyönteihin. Esimerkiksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi tänään tiistaina, että populistien valtaanpääsy johtaisi sivilisaation tuhoon. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi ennen Iso-Britannian kansanäänestystä, että Brexit voi johtaa läntisen poliittisen sivilisaation tuhoutumiseen. Populistien haluttomuus kilpailla valtaapitävien asettamassa raameissa ja heidän ehdoillaan kertoo kuitenkin paljon syvemmästä pettymyksestä…Read more …

Post truth politics: keskuspankkien syyttäminen populismin noususta

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen mukaan Euroopan keskuspankki on vastuussa äärioikeistolaisen Alternative für Deutschlandin noususta. EKP:n alhaisen korkopolitiikan vuoksi saksalaiset säästäjät ja sijoittajat ovat menettäneet satoja miljardeja. Vastaavan argumentin on esittänyt myös Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) johtokunnan entinen jäsen Richard Fisher. Hänen mukaansa Fed on luonut Donald Trumpin poliittisena ilmiönä, sillä löysä rahapolitiikka syö keskiluokan säästöjä, mikä yhdistettynä hallituksen veronkorotuksiin ja kyvyttömyyteen luoda työpaikkoja kumpuaa protestimielialana keskushallintoa kohtaan. Vaikka on totta, että keskuspankkien toimet hyödyttävät kaikkein rikkaimpia, syövät keskiluokan säästöjä ja luovat mahdollisesti finanssikuplia, keskuspankkien syyttäminen populististen liikkeiden noususta on erityisen halpaa populismia. Keskuspankkien tehtävä…Read more …