PS palaa juurilleen ja alkaa vastustaa Euroopan integraatiota … joskus

PS palaa juurilleen ja alkaa vastustaa Euroopan integraatiota … joskus

Perussuomalaiset ottanevat tänään puoluekokouksessa kielteisen kannan Euroopan integraatioon. Näin siksi, että Soinin seuraajaksi pyrkivät Jussi Halla-aho ja Sampo Terho ovat molemmat kampanjoineet kansanäänestyksellä Suomen EU-jäsenyydestä. Saksan syksyn vaalien jälkeen Euroopan integraatio nousee uudella tavalla agendalle, joten myös muiden puolueiden tulee nopeasti muodostaa linja unionin ja rahaliiton kehittämiseen.  Terhon mukaan kansanäänestys tulisi kirjata seuraavaan eduskuntavaaliohjelmaan. Halla-ahon mukaan kansanäänestystä ei tule järjestää nyt vaan ensin tulee aloittaa puolueen sisäisellä periaatekeskustelulla. Kumpikaan ei siis tekisi Suomen EU-jäsenyydestä kynnyskysymystä hallituksessa olemiselle vaan ennemminkin pohjustaisivat Fixitillä tulevaa oppositiokautta. Euroopan integraatio edennee kuitenkin jo nykyisen hallituskauden aikana. Saksan vaalien jälkeen Saksa ja Ranska…Read more …
Geert Wilders oli Hollannin vaalien hegemoninen voittaja

Geert Wilders oli Hollannin vaalien hegemoninen voittaja

Juha Sipilä twiittasi Hollannin vaaleista, että vastuullisuus voitti. Gallupien perusteella Geert Wildersin äärioikeistolaisella PVV:llä oli mahdollisuus nousta suurimmaksi puolueeksi, mutta istuvan pääministeri Mark Rutten VVD:n kannatus laski pelättyä vähemmän ja se säilyi suurimpana puolueena (33 paikkaa). Rutte julisti hollantilaisten äänestäneen populismia vastaan. On kuitenkin vaikea nähdä, että äärioikeisto olisi hävinnyt vaalit. PVV sai gallupien mukaisen kannatuksen ja kasvoi toiseksi suurimmaksi puolueeksi (20 paikkaa). Koska muut puolueet olivat sanoutuneet irti yhteistyöstä Wildersin kanssa, äärioikeiston valtaannousu olisi edellyttänyt 50 % kannatusta, mikä olisi tarkoittanut melkein 40 prosenttiyksikön virhettä gallupeissa. Hallituspuolueet VVD ja PvdA menettivät sen sijaan yhteensä 38 paikkaa, minkä myötä suurimman puolueen koko on historiallisen alhainen,…Read more …
Trumpin eristys Valkoisessa talossa

Trumpin eristys Valkoisessa talossa

Marraskuusta lähtien ollaan arvailtu, kuinka Trump vaikuttaa Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin. Näyttää, että ei paljoakaan. Ensinnäkin Jon Huntsmanille on tarjottu Venäjän suurlähettilään paikaa. Huntsman on näkyvä Putinin (ja Trumpin) kriitikko sekä toiminut suurlähettiläänä Signaporessa ja Kiinassa Bushin ja Obaman hallinnoissa. Venäjä-myönteinen Michael Flynn joutui jo eroamaan ja poikkeuksellisen hiljainen ulkoministeri Rex Tillerson on kieltänyt koskaan vaatineensa Venäjän sanktioiden poistamista. Toiseksi ollaan oltu huolissaan Trumpin talouspolitiikan protektionismista ja kauppasotien kiihdyttämisestä. FT uutisoi eilen, miten Trumpin kabinetti on jakautunut Peter Navarron (joka suututti Saksan syyttämällä tätä liian halvalla eurolla ratsastamisesta) johtamat taloudelliset nationalistit ja toisaalta Gary Cohnin (entinen Goldman…Read more …
Steve Bannon, you’re fired?

Steve Bannon, you’re fired?

Steve Bannon oli mastermind Trumpin vaalistrategian takana, joka perustui mediahuomion kääntämiseen Trumpin skandaalimaiseen persoonaan. Strategia toimi - Trump käytti republikaanien esivaaleissa tv-mainontaan 10 miljoonaa, vastaehdokkaat 266 miljoonaa. Loppu on historiaa: Trump voitti olemalla mahdollisimman epäpresidentillinen ja sama meno on jatkunut virantoimituksessa. Vaikka bannonismi perustuu kaaokseen, strategiana oli tuskin saada aikaan Women’s marchin ja lentokenttäprotestien suuruista kansalaisliikehdintää ja internetiä täyteen äärioikeistojohtaja Richard Spencerin turpaanvetomeemejä. Sen sijaan, että Bannon olisi mobilisoinut establishmenttiin kyllästyneet massat Trumpin taakse, bannonismi on mobilisoinut Yhdysvaltain ministeriöiden ja uravirkamiesten lisäksi Euroopan johtajat, Amerikan teknologiajätit ja jopa Wall Streetin Trumpin hallintoa vastaan.  Poliittiseksi fiaskoksi osoittautunut…Read more …
Trump on konservatiivinen budjettihaukka

Trump on konservatiivinen budjettihaukka

The Hillin saaman asiakirjan mukaan Trumpin hallinto suunnittelee massiivisia 10 000 miljardin dollarin leikkauksia liittovaltion budjettiin seuraavan 10 vuoden aikana. Leikkaukset käsittelevät kauppa-, oikeus-, ympäristöministeriöiden alaisten ohjelmien ja osastojen uudelleenjärjestelyjä, rahoituksen vähentämistä ja eliminoimista. Leikkaukset ovat konservatiivisia ja koskevat esimerkiksi vähemmistöjen-, naisten- ja ihmisoikeuksien rahoitusta, ympäristön- ja uusiutuvien energialähteiden tutkimusta sekä erilaisten yritystukien poistamista, joita konservatiivit pitävät perusteettomina. Lisäksi Yhdysvaltain yleisradio esitetään yksityistettäväksi (kuten Kreikassa) ja taiteita ja humanistisia tieteitä koskevat kansalliset lahjoitukset poistettavaksi kokonaan. Budjettileikkaukset perustuu konservatiivisen Heritage Foundationin skinny budget -esitykseen. The Hillin saamassa asiakirjassa ei mainita vielä mitään terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta, jotka ovat budjetin suurimpia menoeriä, mutta alijäämähaukkojen…Read more …

Pimeässä viheltely on resepti populismin nousuun

Politiikantutkija Chantal Mouffen mukaan populismin nousua selittää vasemmiston ja oikeiston välisten erojen hämärtyminen (post politics) ja tämän seurauksena ihmisten vieraantuminen perinteisestä poliittisesta päätöksenteosta (post democracy). Yhteisvaluutta euro tarjoaa tästä poliittisten välitysmekanismien rikkoutumisesta malliesimerkin. HS julkaisi vuodenvaihteessa jutun, jossa suomalaisten ekonomistien enemmistö sanoi eurosta olleen Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka euron ongelmat tiedetään laajasti ja vertailu muihin omaa valuuttaa käyttäviin pohjoismaihin paljastaa niiden selvinneen Suomen paremmin finanssikriisistä, suomalaiset puolueet eivät kyseenalaista yhteisvaluuttaa. Viimeksi tämä kävi ilmi, kun perustuslakivaliokunta hautasi yksimielisesti kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen eurojäsenyydestä. Edes oppositiota ei kiinnostanut herättää eurosta laajempaa keskustelua viemällä aloite äänestettäväksi eduskunnan suureen…Read more …

Miten vasemmiston äänet jakautuisivat Fillonin ja Le Penin välillä?

Keskustaoikeiston presidenttiehdokkaaksi varmistui eilen Francois Fillon. Fillon on esittänyt 100 miljardin leikkauksia, 50 miljardin veronalennuksia ja 500 000 julkisen sektorin työntekijän irtisanomista. Eurooppa-poliittisesti hän jatkaa Sarkozyn linjaa, jossa Euroopan integraation sijaan vahvistetaan hallitusten (ja erityisesti Saksan-Ranskan) yhteistyötä. Lisäksi rajavalvontaa on lisättävä, yhteistä puolustusta vahvistettava ja satsattava suuriin "mobilisoiviin" innovaatioihin ja tutkimushankkeisiin. Vaikka Fillon ei hyväksy Krimin liittämistä Venäjään, hän on arvostellut EU:n Venäjä-pakotteita ja suhteiden parantamista Moskovaan. Jos sosialistit eivät saa pakkaa kasaan tammikuun esivaaleissa, moni sosialisteja äänestänyt joutuu kysymään itseltään epämieluisan kysymyksen: onko OK kannattaa thatcheriläistä shokkihoitoa ja työläisten kurmottamista vastustaakseen Le Peniä ja avointa rasismia? Toinen epämiellyttävä kysymys on, antaako…Read more …

Trump ravistelee talouskuria ja keskuspankkia, mutta kuinka paljon?

Donald Trump on luvannut massiivisia veronalennuksia, infrainvestointeja ja satsauksia sotakalustoon. Toisin sanoen Yhdysvaltain presidentiksi on valittu henkilö, joka ei välitä alijäämästä vaan on päinvastoin luonnehtinut itseään "velan kuninkaaksi". Tällä hetkellä markkinat uskovat, että Trump saa lunastettua kongressilta ainakin osan vaalilupauksistaan ja veroalet, investoinnit ja protektionistinen kauppapolitiikka kiihdyttävät inflaatiota, mikä johtaa Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan korkoja suunniteltua nopeammin. Obaman aikana korkoja nostettiin ainoastaan kerran. Uusliberalismin sijaan Trumpin voitto tarkoittaneekin arvovaltatappiota talouskurille (austerity) ja Fedin löysälle rahapolitiikalle. Tämän ravistelun poliittisten vaikutusten kannalta on oleellista, missä määrin republikaanit pitävät kiinni Barack Obaman aikana kongressissa vaatimastaan budjettikurista. Tuskin kovinkaan ortodoksisesti, sillä Trumpin presidenttiys mahdollistaa paitsi…Read more …

Vaaliennusteiden epäonnistuminen kertoo henkisestä polarisaatiosta

Yhdysvaltain presidentinvaalien vaaliennusteiden epäonnistuminen johtunee ainakin seuraavista tekijöistä. Hillary Clinton menetti ruostevyöhykkeen valkoisten äänestäjien tuen, eikä onnistunut mobilisoimaan vähemmistöjä. Tämän ei pitäisi olla yllätys, kun miettii Clintonin eroa Bernie Sandersiin, hänen kommenttejaan Donald Trumpin äänestäjistä surkimuksina (deplorables) tai alentuvaa suhtautumista Black Lives Matterin aktivisteihin. Vaikka kummankaan Clintonin politiikka ei ole ollut erityisen ystävällistä työläisille tai vähemmistöille, oletettiin (tai toivottiin) että Clintonia äänestettäisiin vastalauseena Trumpille. Toiseksi asiantuntijat, media ja poliitikot olettivat, että äänestäjät haluavat presidentiksi mahdollisimman kokeneen poliitikon. Vaaliväittelyiden jälkeen Clinton julistettiin lähes varmaksi voittajaksi. Trumpin valmistautumattomuutta ja faktoista välittämättömyyttä on aiheellisesti kritisoitu, mutta…Read more …

Vastapopulismi ja örkkilaumaksi leimaaminen

Donald Trumpin presidenttiehdokkuuden ja Brexitin myötä on alettu puhua totuuden jälkeisestä politiikasta (post truth politics). Käsitteen idea on, että populististen liikkeiden nousu perustuu epätotuuksiin - tunteisiin, hurmokseen ja valheisiin. Vaikka tämä on pätenyt esimerkiksi Trumpin ja Brexit-kampanjan strategiaan, myös populismin noususta huolissaan olevat valtaapitävät ovat syyllistyneet samanlaisiin ylilyönteihin. Esimerkiksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi tänään tiistaina, että populistien valtaanpääsy johtaisi sivilisaation tuhoon. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi ennen Iso-Britannian kansanäänestystä, että Brexit voi johtaa läntisen poliittisen sivilisaation tuhoutumiseen. Populistien haluttomuus kilpailla valtaapitävien asettamassa raameissa ja heidän ehdoillaan kertoo kuitenkin paljon syvemmästä pettymyksestä…Read more …