Kreikan velkahelpotuksista ei varmuutta, minkä lisäksi Kreikka tarvinnee IV tukipaketin

Kreikan velkahelpotuksista ei varmuutta, minkä lisäksi Kreikka tarvinnee IV tukipaketin

Euroryhmä sopi eilen, että Kreikka saa seuraavan 8,5 miljardin euron erän, jotta se voi maksaa ensi kuussa erääntyvät lainansa. Lisäksi sovittiin, että velkajärjestelystä päätetään ensi vuoden elokuussa. IMF ilmoitti olevansa ehdollisesti mukana, mikäli Kreikalle luvataan tarpeeksi suuret velkahelpotukset. IMF vaatii helpotuksia, koska se ei voi omien sääntöjensä mukaan antaa rahaa maalle, joka on velkakestämätön. Eilen kuitenkin sovittiin, että euromaat eivät voi kärsiä velkajärjestelyistä tappioita. Koska Kreikan veloista noin 4/5 on euromaiden, vakausmekanismien tai EKP:n myöntämiä, on erittäin vaikeaa saada nyt luvatuilla järjestelyillä Kreikkaa siinä määrin velkakestäväksi, että se riittäisi IMF:lle. Onkin täysin mahdollista, että IMF vetäytyy troikasta ja Kreikan tukipaketeista. Saksan…Read more …

Kreikkalainen draama – Saksa vs. IMF vs. euroryhmä vs. Syriza

Eurokriisin keskeisiä poliittisia seurauksia ovat olleet hallitusten aseman vahvistuminen ja vallan siirtyminen harmaalle alueelle, jossa hallitukset, instituutiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF riitelevät talouskurin määrästä. Tämä poliittinen umpisolmu ilmenee Kreikan III tukiapaketin järjestelyissä: 1) Saksa myöntyi III-pakettiin sillä ehdolla, että IMF tulee mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä, 2) IMF on puolestaan sanonut, ettei osallistu ilman Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyjä (joita Saksa vastustaa ainakin ensi vuoden vaaleihin saakka), 3) Hollanti on laittanut IMF:n osallistumisen lailliseksi ehdoksi III-paketin hyväksymiselle, 4) minkä lisäksi 5) IMF on arvostellut euroryhmää liian kovien vaatimusten asettamisesta Kreikalle, mutta samanaikaisesti 6) arvostellut Kreikkaa liian…Read more …

EKP:n uusin tehtävä on poliittisten kriisien patoaminen

Italia äänestää sunnuntaina perustuslakimuutoksesta. Kansanäänestys näyttää kääntyneen epäluottamuslauseeksi pääministeri Matteo Renzille, joka on jo Italian kolmas ei vaaleilla valittu pääministeri Silvio Berlusconin savustamisen jälkeen 2011. Uuden poliittisen kriisin mahdollisuus on nostanut huolen Italian pankkien tilasta, mikä on kiihdyttänyt pääomapakoa ja laskenut pankkien osakkeita. Vaikka ennenaikaiset vaalit kolkuttelevat ovelle, Italian 10 vuoden velkakirjojen korko on edelleen alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Reutersin mukaan EKP on valmis auttamaan Italiaa ensi viikolla vielä enemmän, mikäli kansanäänestys sekoittaa markkinat. Viime vuosina EKP:n keskeiseksi tehtäväksi on noussut hintavakauden lisäksi finanssivakauden ylläpito. Se on toimillaan varmistanut, etteivät Syrizan pyrkimykset neuvotella tukipakettinsa uusiksi, Espanjan puolen vuoden kausi ilman hallitusta, Italian kesäinen…Read more …

Trump ravistelee talouskuria ja keskuspankkia, mutta kuinka paljon?

Donald Trump on luvannut massiivisia veronalennuksia, infrainvestointeja ja satsauksia sotakalustoon. Toisin sanoen Yhdysvaltain presidentiksi on valittu henkilö, joka ei välitä alijäämästä vaan on päinvastoin luonnehtinut itseään "velan kuninkaaksi". Tällä hetkellä markkinat uskovat, että Trump saa lunastettua kongressilta ainakin osan vaalilupauksistaan ja veroalet, investoinnit ja protektionistinen kauppapolitiikka kiihdyttävät inflaatiota, mikä johtaa Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan korkoja suunniteltua nopeammin. Obaman aikana korkoja nostettiin ainoastaan kerran. Uusliberalismin sijaan Trumpin voitto tarkoittaneekin arvovaltatappiota talouskurille (austerity) ja Fedin löysälle rahapolitiikalle. Tämän ravistelun poliittisten vaikutusten kannalta on oleellista, missä määrin republikaanit pitävät kiinni Barack Obaman aikana kongressissa vaatimastaan budjettikurista. Tuskin kovinkaan ortodoksisesti, sillä Trumpin presidenttiys mahdollistaa paitsi…Read more …

Donald Trumpin talouspoliittinen linja

Donald Trumpin talouspoliittisessa linjassa on nähty sekä reaganomicsia että keynesiläisyyttä. Näin on siksi, että vaalikampanjan aikana hän on esittänyt sekä veronalennuksia (esimerkiksi yritysveron lasku nykyisestä 35 prosentista 15 prosenttiin) että infrainvestointeja (tuplasti enemmän kuin Hillary Clintonin vaalilupauksissa). Trumpin finanssipoliittisen linjan määrittää se, kuinka paljon kongressia hallitsevat republikaanit ovat valmiita kasvattamaan alijäämää ja valtion velkaa. Trumpin ei ole vaikea elvyttää enemmän kuin Barack Obama, sillä Obaman  elvytys jäi hyvin maltilliseksi (alle 800 miljardia dollaria). Lisäksi republikaanit olivat itse vaatimassa tiukkaa budjettikuria, minkä seurauksena päävastuu elvytystoimista jäi Yhdysvaltain keskuspankille (joka on ostanut arvopapereita ja velkakirjoja…Read more …