Donald Trumpin talouspoliittisessa linjassa on nähty sekä reaganomicsia että keynesiläisyyttä. Näin on siksi, että vaalikampanjan aikana hän on esittänyt sekä veronalennuksia (esimerkiksi yritysveron lasku nykyisestä 35 prosentista 15 prosenttiin) että infrainvestointeja (tuplasti enemmän kuin Hillary Clintonin vaalilupauksissa). Trumpin finanssipoliittisen linjan määrittää se, kuinka paljon kongressia hallitsevat republikaanit ovat valmiita kasvattamaan alijäämää ja valtion velkaa. Trumpin ei ole vaikea elvyttää enemmän kuin Barack Obama, sillä Obaman  elvytys jäi hyvin maltilliseksi (alle 800 miljardia dollaria). Lisäksi republikaanit olivat itse vaatimassa tiukkaa budjettikuria, minkä seurauksena päävastuu elvytystoimista jäi Yhdysvaltain keskuspankille (joka on ostanut arvopapereita ja velkakirjoja noin 4 000 miljardilla). Trumpin omat esitykset näyttäisivät kallistuvan Ronald Reaganin linjoille (jolta slogan Make America Great Again on peräisin) – Trumpin veroalet vähentävät seuraavan 10 vuoden aikana valtion tuloja 12 000 miljardilla dollarilla, kun infrasijoitusten on määrä olla samana aikana 1 000 miljardia (ja suurimmaksi osaksi yksityistä pääomaa). Puheet uusliberalismin kuolemasta voi ottaa tosissaan sen jälkeen, kun republikaaninen puolue alkaa kyseenalaistaa uusliberalistisia oppeja, joiden mukaan julkinen elvytys ei toimi ja ainoaa toimivaa talouspolitiikkaa on suuryrityksille ja rikkaille suunnatut veronalennukset (trickle down). Se, että republikaanit päättäisivät kasvattaa alijäämää ja elvyttää enemmän kuin Obama, ei vielä tarkoita että Yhdysvalloissa olisi tapahtumassa keynesiläinen käänne.

reagan

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *