draghimerkel

Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi ja Saksan liittokansleri Angela Merkel

EI-äänten voitto Kreikan kansanäänestyksessä oli särö Euroopan talouskurille, mihin Euroopan valtiot ja instituutiot ovat vastanneet aggressiivisesti. Kansanäänestyksen seurauksena Euroopan asenne Kreikkaa kohtaan koveni entisestään.

Vaalivoiton jälkeisenä aamuna Yanis Varoufakis erosi valtiovarainministerin tehtävästä muiden euromaiden valtiovarainministereiden vaatimuksesta. Ero oli ehto neuvotteluiden jatkumiselle.

Maanantai-iltana Euroopan keskuspankki päätti, ettei se kasvata Kreikan pankkien saaman hätärahoituksen määrää. Tämän johdosta pankit ovat toista viikkoa kiinni. Pääomien liikkeitä on kontrolloitu ja käteisnostot jouduttu rajaamaan 60 euroon päivässä. Tavalliset kreikkalaiset eivät voi kuluttaa ja talous vajoaa entisestään, kun yritysten tuotteille ja palveluille ei löydy ostajia.

Tiistaina euroalueen valtiovarainministerit ja pääministerit kokoontuivat ylimääräisiin kokouksiin. Kreikan uusi valtiovarainministeri Euclid Tsakalotos ei esittänyt euroryhmälle mitään, pääministeri Alexis Tsipras pyysi väliaikaista rahoitusta kuun loppuun.

Saksan liittokansleri Angela Merkel piti tiistai-iltana tiedotustilaisuuden, jossa hän odotti Kreikalta uutta monivuotista lainapyyntöä ja selkeitä toimenpiteitä tuen saamiseksi. Velkojen uudelleenjärjestelyistä ei neuvotella ja talouskuria on luvassa enemmän kuin ennen kansanäänestystä. Näin on siksi, että nyt neuvotellaan muutaman kuukauden sijaan 2-3 vuoden tukipaketista, minkä lisäksi Kreikan talous on kärsinyt pankkien kiinni olemisesta.

EKP:n neuvotteluvaltit

Eilisen kymppiuutiset olivat malliosoitus nykyisen journalismin poliittisuudesta, jossa toimittajat toistelevat Euroopan johtajien ja instituutioiden näkökantoja sellaisenaan taustoittamatta euron poliittisen kriisin jakolinjoja.

Ensin haastateltiin pääministeri Juha Sipilää, jonka mukaan “Kreikan pankkien tilanne on siinä asennossa että nopeesti pitää ratkaisuja syntyä”. Kirjeenvaihtaja Helena Petäistö tiesi kertoa, että:

“Tämä on hyvin tärkeä kokous [EKP:n johtaja Mario] Draghille sen takia että EKP on ollut keskeisessä asemassa pitämässä töpseliä seinässä niin että Kreikka ei romahda. Nyt tämä tehtävä on entistä vaikeampi EKP:lle sen takia, että Kreikan pankit ovat niin huonossa jamassa, etteivät niiden vakuudet enää riitä. Draghi haluaa täältä poliittista ohjausta, sillä Kreikan pankit on pidettävä vielä pinnalla niin kauan aikaa kuin nämä neuvottelut jatkuvat. Tiettävästi siellä ei ole käteisreservejä enää kuin 500 miljonaa euroa.”

Olisi ollut ollut hyvien journalististen tapojen mukaista taustoittaa tapahtumien kulkua.

EKP päätti jo helmikuun alussa Syrizan vaalivoiton jälkeen, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja vakuuksiksi. Tämän johdosta Kreikan pankkijärjestelmä tuli täysin riippuvaiseksi EKP:n päätöksistä, kun kreikkalaiset pankit joutuivat lainaamaan EKP:ltä hätälainaa (Emergency Liquidity Assistance, ELA) korkeammalla korolla.

Kesäkuussa EKP jäädytti ELA-hätäavun 89 miljardin euron tasolle sen jälkeen, kun Kreikan Tsipras ilmoitti kansanäänestyksen järjestämisestä. Tämän jälkeen Kreikan pankit eivät ole voineet avata oviaan sekä pääomien liikkeitä ja käteisnostoja on jouduttu rajoittamaan.

Lisäksi EKP päätti itse eilen, että se tulee vaatimaan jo annetulle hätärahoitukselle korkeampia vakuuksia. Tämä voi tarkoittaa, että kreikkalaisten pankkien asiakkaiden talletuksia tullaan leikkaamaan, mikä vaikeuttaisi entisestään kreikkalaisten kotitalouksien ja yritysten elämää.  

EKP on eilen perustellut päätöstään sillä, että liian avokätinen hätäapu voi johtaa pankkien ja euromaiden moraalikatoon. Pihistely hätäavun kanssa moraalikatoon vedoten on tekopyhää samaan aikaan kun EKP ostaa joka kuukausi 60 miljardilla eurolla kaikkien muiden paitsi Kreikan velkakirjoja. Ostojen seurauksena muiden euromaiden korot halpenevat, osakkeiden arvot nousevat ja euro heikkenee. Kaikkiaan 1100 miljardin suuruisen markkinaintervention luulisi aiheuttavan myös moraalikatoa.

eurobondit

Onkin kyseenalaista, onko EKP toimillaan toteuttanut mandaattiaan hintavakauden ylläpitämisestä ja poliittisesti neutraalista rahapolitiikasta. Päinvastoin EKP:n manööverit näyttävät pyrkimyksiltä vaikuttaa kansanäänestyksen tulokseen ja jouduttaa neuvotteluiden kulkua kohti haluttua lopputulemaa vaikeuttamalla Kreikan pankkijärjestelmän toimintaa.

5 päivää jäljellä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin mukaan neuvotteluiden ehdoton takaraja on tämä viikko. Euroopan instituutioiden ja euromaiden suhtautumisen Kreikan kansanäänestykseen summasi Petäistön kommentti eilisissä kymppiuutisissa:

“Tiettävästi Kreikan uusi valtiovarainministeri toi tänään iltapäivällä kirjallisen ehdotuksen. Hän näytti sitä euroryhmän puheenjohtajalle [Jeroen] Dijsselbloemille, joka oli sanonut että tuota ehdotusta ei kannata pöytään tuoda, jos tahdotte täältä päästä ehjin nahoin.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan viikonloppuna sovitaan joko Kreikan seuraavasta tukipaketista tai aletaan valmistella Kreikan eroamista eurosta. Mikäli Tsipras kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta, ei hänellä pitäisi olla vaikeuksia hylätä velkojien esitystä, mikäli se tulee olemaan edellisiäkin ehdotuksia ankarampi.

This article has 1 comments

  1. Niko V. Reply

    ”EKP ostaa joka kuukausi 60 miljardilla eurolla kaikkien muiden paitsi Kreikan velkakirjoja.”

    Kreikka ei laske markkinoille liikkeeseen uusia velkapapereita . Kaikki laput mitä Kreikka luo vanhojen tilalle, menee himmeleille, keskuspankille ja IMF:lle. Nuo korkovaihtelut liittyvät niihin lappuihin, joita on jo markkinoilla yksityisillä osapuolilla ja minkä arvoiseksi ne nähdään. Itsekään en näkisi, että Kreikan lappuja kannattaa vakuudeeksi ottaa.

    ”Onkin kyseenalaista, onko EKP toimillaan toteuttanut mandaattiaan hintavakauden ylläpitämisestä ja poliittisesti neutraalista rahapolitiikasta.”

    Ei EU:ssa ole ollut kahden prosentin inflaatiotakaan pitkään aikaan, vaikka sekin on EKP:n tavoite ja varsin tärkeä sellainen, jos euromaat meinataan tästä suosta kammeta. Tarttis ottaa se työllisyys sinne agendalle kanssa, kun ei toi mahdoton kolminaisuuskaan haittaa, koska egeä ei ole sidottu muuhun kuin siihen 2 % inflaatiotavoitteeseen, että varaa ois pumpata rahaa talouteen, mutta se tarkoittaa sitä, että valtiot ottaisivat lainaa ja kuluttaisivat sitä – eivätkä säästäisi kilpaa, jolloin kaikkien taloudet supistuvat ja homma menee aivan plörinäksi.

    ”Ensin haastateltiin pääministeri Juha Sipilää, jonka mukaan “Kreikan pankkien tilanne on siinä asennossa että nopeesti pitää ratkaisuja syntyä…”

    Medialla on agendalla tukea kotimaisia poliitikkoja, kuten Käteistä ja tämän seuraajaa Stubbia, jotka eivät valtavaa kansansuosiota nauttisi sen jälkeen, kun kansa ymmärtäisi, että edelliset kaksi hallitusta ovat sanoneet solidaarisuudessaan auttaneensa kreikkalaisia, vaikka rahat on oikeasti mennyt lähes kaikki saksalaisille, ranskalaisille ja italialaisille pankeille ja nyt lasku yritetään maksattaa kaikista köyhimmillä kreikkalaisilla. Syy yritetään kaikesta vyöryttää yksin vasemmiston ja Kreikan harteille. Kansanäänestyksen aikaan oli jännittävä huomata, miten media yhtä-äkkiä otti Kreikan kansan marttyyriksi ja Syrizan pahaksi äitipuoleksi, joka oli ja on vieläkin kaiken pahan alku ja juuri, kun eivät suostuneet mihin tahansa ehtoihin. ”Me ymmärrämme teitä, nyt teidän on aika äänestää oikein, kun annamme vähän porkkanaa.” …mutta kun ei, niin oxi.

    Onhan se vähän niin että kun olet velkaa useamman sata miljardia jollekin, niin lirissä ei ole se joka on velkaa ottanut, vaan se, joka sitä on antanut.

    Suomen media on lähinnä pelkkää propagandaa ja kannattaa lukea, vaikka Financial Timesia, jos haluaa taloudesta ja maailman menosta jotain ymmärtää. Suomen media lähinnä vain valehtelee ja muokkaa mieliä. Joskus harvoin näkyy joku majakka jossain, mutta yleensä se on vaeltamista synkässä laaksossa.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *