European Economy

Euroopan keskuspankin elvytyksessä finanssimarkkinoiden hyvinvointi näyttää olevan tärkeämpää kuin väestön hyvinvointi. Euroopan rahaliitto ja sen keskuspankki ovat finanssikapitalismin luomuksia. 

Viime maaliskuusta lähtien Euroopan keskuspankki (EKP) on ostanut kuukausittain 60 miljardilla eurolla euromaiden velkakirjoja. Ostoja jatketaan maaliskuuhun 2017 saakka, joten ohjelman suuruus on noin 1 500 miljardia.

Suomen budjetti on noin 50 miljardia, joten elvytyksellä pyörittäisi Suomea 30 vuotta.

Tukiostojen tarkoitus on ollut kiihdyttää inflaatiota. Tukiostot laskevat lainojen korkoa ja tämän halvemman rahan on toivottu kannustavan kotitalouksia ja yrityksiä velkaantumaan. Monetarismin mukaan lisääntynyt kulutus ja investoinnit puolestaan kiihdyttävät inflaatiota.

Tukiostot ovat kuitenkin olleet valtaisa epäonnistuminen. Matala korkotaso ei kannusta velkaantumaan, koska kotitaloudet ovat ylivelkaisia ja yritysten tulevaisuudennäkymät epävarmat. Tukiostojen näkyvin seuraus onkin ollut euron heikentyminen suhteessa muihin valuutoihin ja pörssikurssien pysyminen korkealla heikoista talousluvuista huolimatta. Vaikka EKP on ostanut velkakirjoja jo 700 miljardilla, euroalue on jälleen vajonnut deflaatioon:

euroinflaatio

Euroalueen inflaatio 2012-2016

 

Tämä tarkoittaa, että EKP tulee kasvattamaan tukiostojen määrää seuraavassa kokouksessa 10. maaliskuuta. Kun EKP edellisen kerran kasvatti tukiostoja 360 miljardilla viime joulukuussa, markkinat pettyivät. Tämä herättää kaksi kysymystä:

  1. Mikä summa finanssimarkkinoille riittää? 500 miljardia? 1000 miljardia? 2000 miljardia?
  2. Ja ennen kaikkea: mihin nämä sadat ja tuhannet miljardit oikein menevät?

Keskuspankin ja euromaiden välinen työnjako asettaa myös perustavanlaatuisen kysymyksen keskuspankin mandaatista. Kun koko rahaliitto on perustettu sen oletuksen varaan, että 2 % inflaatio tarkoittaa suotuisaa ympäristöä talouskasvulle, miksi ihmeessä valtiot on pakotettu talouskuriin, joka estää EKP:n inflaatiotavoitteen toteutumisen?

Leikkauspolitiikka ja palkkojen polkeminen “kilpailukyvyn” nimissä takaavat, että kysyntä ei kasva eikä inflaatio nouse. Valitettavasti Suomessakin SAK on hyväksynyt Suomen Pankin laskelmat, miten kotimaisen kysynnän laskeminen kilpailukykysopimuksella on hyväksi Suomen taloudelle. Nykyinen roolitus keskuspankin elvytyksestä ja euromaiden talouskurista pitkittää taantumaa ja flirttaa deflaation kanssa. Kuten Englannin pankin entinen johtaja lordi Mervyn King totesi uuden kirjansa julkaisutilaisuudessa, eurokriisiä ylläpidetään tietoisesti.

Tähänastisten saavutusten perusteella vaikuttaa, että Euroopan keskuspankin elvytysohjelmassa on kyse ensisijaisesti finanssimarkkinoiden auttamisesta ja toissijaisesti reaalitaloudesta. Tämä on looginen seuraus finanssikapitalismista, jossa rahoitusmarkkinoiden ja pankkien hyvinvointi on tärkeämpää kuin väestön hyvinvointi.

stoxx600

Euroopan suurimpien yritysten pörssikursseja mittaavan STOXX 600 Europen -indexin kehitys viimeisen 3 vuoden aikana

 

This article has 1 comments

  1. Saxo L Reply

    Samaa mieltä – parempi olisi jakaa rahaa kansalaisille kuten esim. professori Steve Keen esittää (kehuu siis Suomen esitystä People´QE : KeiserReport: Prof.Steve Keen on ’People’s QE’ and bankers (24Dec15)
    https://youtu.be/dRzCdD3-d1c ) Australia välttyi joutumasta lamaan US-asuntokuplan poksahduksen jälkeen, koska yksityisille veronmaksajille annettiin 1000 aussi-dollaria kuluttamista varten (myöhempi rahanjako kansalaisille ei toiminut yhtä tehokkaasti, sillä valtio antoi tukea ensi-asunnon ostajille ja sen toimen seurauksena asuntojen hinnat nousivat – eli tukitoimi oli rinnastettavissa siihen, kun tukipaketeilla tuetaan pankkeja ja finanssisektoria). Totuuden nimissä on mainittava, että aussit saivat siinäkin mielessä tukea, että Kiina aloitti valtaisat rakennushankkeensa pian kuplan puhjettua, mutta jo ennen sitä kun vienti lähti vetämään, onnistuttiin Australiassa mukavasti pehmentämään iskua omilla, järkevillä ja oikein mitoitetuilla toimilla. Ja mitä teki EU – pelasteli saksalaisia ja ranskalaisia ym pankkeja – seuraamuksethan tiedämme.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *