Skip to content →

Euroryhmä sopi, että Kreikan kriisi jatkuu viimeistään 2018

Euroryhmä pääsi sopuun Kreikan III tukipaketista viime yönä. 11 tunnin neuvottelujen lopputulos:

  • Kreikka saa ensimmäisen 10 miljardin euron lainaerän, joka tulee käyttää kahden edellisen tukipaketin velkojen maksuun.
  • Kreikan velkoja ei tulla leikkaamaan, mutta lainaehtoja harkitaan uudelleen vuonna 2018 (kun Saksan ja Ranskan vaalit on käyty).
  • Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana myös III tukipaketissa.

Vastapalvelukseksi Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntai-iltana uusia talouskuritoimia. 7500-sivuinen omnibus-laki sisältää 5 miljardin euron edestä leikkauksia ja veronkorotuksia sekä yksityistämisrahaston perustamisen. Jatkossa Euroopan komissio ja vakausmekanismi alkavat kipparoida Kreikan valtionyhtiöiden, kiinteistöjen ja saarien myyntejä.

Lakiin kirjattiin myös, että mikäli Kreikka ei saavuta sille asetettua 3,5 % primääriylijäämätavoitetta (julkisen talouden tasapaino ilman velanhoitokuluja), automaattiset lisäsopeutukset käynnistyvät. IMF on arvostelut tavoitetta epärealistiseksi ja vaatinut sen laskemista 1,5 prosenttiin, sillä vain muutama valtio on kyennyt ylläpitämään 3,5 prosentin primäärialijäämää pitkällä aikavälillä.

Miksi IMF on sitten mukana III tukipaketissa, vaikka se uhkasi lähteä ilman velkahelpotuksia? Eurooppa tarvitsee valuuttarahastoa, sillä ilman sen auktoriteettia tukipaketeilta putoaisi viimeinenkin uskottavuus. Jättäytymällä ulkopuolelle IMF olisi puolestaan lisännyt Kreikan ajautumista lopulliseen konkurssiin, mistä olisi seurannut sille itselleen luotto- ja arvovaltatappioita. Constantin Gurdgiev on summannut, että IMF:n avoimen kritiikin ansiosta valuuttarahasto voi seuraavan kriisin koittaessa sentään sanoa eurooppalaisille, että olisitte kuunnelleet.

Nyt sovittu 10 miljardia ei riitä kattamaan edes kaikkia tänä vuonna erääntyviä velkoja, joten Kreikan kriisin seuraava näytös on siirretty Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen ja Espanjan uusintavaalien jälkeiseen aikaan.

Kreikan III tukipaketti on yhteensä 86 miljardia ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras saa tehdä vielä hampaat hiessä lakiuudistuksia parlamentilleen loppujen rahojen eteen – jotka eivät mene työllisyysohjelmiin, humanitääriseen työhön tai koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen vaan entisten hallitusten sopimien tukipakettien velkojen maksamiseen.

Mikäli Tsipras onnistuu säilyttämään enemmistön parlamentissa ja hallituksen ruodussa, Kreikan poliittinen kriisi jatkuu taas 2018. Silloin Saksan ja Ranskan vaalit on käyty, Kreikka on entistä syvemmällä suossa ja Kreikan veloista aletaan viimeinkin neuvotella. Kuten IMF:n Euroopan johtaja Poul Thomsen on sanonut, ainoastaan finanssikatastrofi voi pakottaa Saksan hyväksymään velkahelpotukset.

Euroryhmässä kukaan ei usko (ehkä Alexander Stubbia lukuunottamatta), että Kreikka saavuttaa sille asetetut tavoitteet sille määrätyillä keinoilla. Talouskuri ja valtionomaisuuden myynti takaavat taantuman jatkumisen ja luopumisen tulonlähteistä. Kreikasta on tehty euroalueen ensimmäinen siirtomaa ja Kreikan kriisiä pidetään tietoisesti yllä varoittavana esimerkkinä kaikkien maiden poliitikoille ja äänestäjille, jotka haaveilevat Syrizan tavoin talouskurin lopettamisesta.

Facebook Comments

Published in Alexander Stubb EMU eurokriisi Kreikka

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com