Skip to content →

Euroryhmän kolmas näytös

schauble-varoufakis
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ja Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis

Kreikka jätti keskiviikkona 18.2. virallisen hakemuksen lisärahoituksesta elokuun 2015 loppuun saakka. Kreikan hakemusta käsitellään tänään 20.2. euroryhmässä eli euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa, joka tulee olemaan Kreikan ja euroryhmän tähänasti dramaattisin näytös.

Mediassa on toistuvasti esitetty, ettei Kreikan hallitus ole tuonut neuvottelupöytään mitään konkreettisia ehdotuksia. Kreikan hallitus on kuitenkin nimittämisestään lähtien ilmaissut, ettei se hae jatkoa edellisten hallitusten hyväksymälle lainaohjelmalle vaan se tarvitsee 6 kuukauden lisärahoituksen neuvotellakseen lainaohjelman ehdot uusiksi. Poliitikoilla ja toimittajilla on ollut vaikeuksia (tai haluttomuutta) ymmärtää, että Kreikan nykyinen hallitus haluaa muuttaa sopimusta, jota se ei ole ollut hyväksymässä ja joka on sen oman poliittisen ohjelman vastainen.

Mikä tahansa demokratiaa kunnioittava hallitus pyrkisi toimimaan näin.

1 vs. 18

Takana on kaksi kompromissin kannalta tuloksetonta euroryhmän kokousta, jotka ovat tuoneet esiin paitsi Kreikan ja Saksan, mutta myös EU:n ja euromaiden väliset jännitteet.

Ensimmäisessä 11.2. järjestetyssä euroryhmässä Kreikan vaatimuksia vastustivat ykskantaan Saksan johdolla taloudelliset “vahvat” maat, mutta myös tukipaketteja vastaanottaneet Portugali, Irlanti ja Espanja. Yhteisymmärrys jäi syntymättä.

Talouskomissaari Pierre Moscovici oli puolestaan hahmotellut 16.2. järjestettyyn kokoukseen lauselman, jossa esitettiin Kreikan lainaohjelmaan 4 kuukauden jatkoaikaa, jonka aikana Kreikka olisi neuvotellut lainaohjelmansa uusiksi. Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis olisi ollut valmis allekirjoittamaan lauselman, mutta euroryhmän puheenjohtaja Jereon Dijsselbloem esitti Saksan painostuksesta kuitenkin nykyisen lainaohjelman jatkamista tarkemmin määrittelemättömin joustoin.

Kreikka hylkäsi tämän ehdotuksen johdonmukaisesti, joten kompromissi jäi jälleen saavuttamatta. Saksan ja Kreikkaa vastustavien euromaiden kannalta on kiusallista, että Moscovicin lauselmalla oli myös Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin, Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja Christine Lagarden tuki.

Tapahtumien kulku tuo esiin kuinka jopa Euroopan komission, EKP:n ja IMF:n muodostama Troikka olisi ollut valmis neuvottelemaan Kreikan ehdot uusiksi, mutta miten euromaiden nykyiset hallitukset ovat haluttomia myöntämään virheitään tai antamaan Kreikalle ja varsinkaan Syrizalle piiruakaan periksi. Suomessa SDP:n puoluekokouksessa Jutta Urpilaisen “linjakysymyksillä” haastanut Antti Rinne on jatkanut valtiovarainministerinä kiltisti Urpilaisen tiukkaa talouspoliittista eurolinjaa.

“Kukaan ei tiedä mitä kreikkalaiset haluavat”

Kreikan hallitus julkaisi 18.2. Varoufakisin pitämät puheet euroryhmän kokouksissa sekä Moscovicin ja Dijsselbloemin lauselmat. Vaikka vaatimuksia ei jaettu euroryhmälle paperilla, niistä käy ilmi Kreikan vaatimusten pääkohdat:

  • Kreikka hakee kuuden kuukauden lisärahoitusta elokuuhun saakka, jonka myötä Kreikka neuvottelee velkojiensa kanssa lainaohjelmansa ehdot uusiksi ja vanha lainaohjelma hylätään
  • Kreikka haluaa muuttaa valtionbudjetin ylijäämätavoitteen 1,5 prosenttiin nykyisestä 4,5 prosentista (nk. primaariylijäämä mitataan ilman korkomenojen vaikutusta)
  • Kreikan hallitus hyväksyy nykyisen lainaohjelman ehdoista noin 70 % eli veronkeräystä, julkishallintoa ja julkistalouden toimintaa, yrittämistä, oikeuslaitosta, aluesuunnittelua ja vuokrakeinottelua koskevat rakenteelliset uudistukset
  • Kreikan hallitus vastustaa nykyisen lainaohjelman vaatimuksia yksityistämisistä, arvonlisäveron nostamisesta, eläkkeiden leikkauksista, palkkojen alentamisesta ja maksuvaikeuksissa olevien perheiden kotien pakkohuutokaupoista

Jokainen voi tykönään arvioida, onko Kreikka tuonut pöytään mitään konkreettista.

Saksa on luonnehtinut Kreikan hakemusta troijalaiseksi hevoseksi ja ilmaissut, ettei sille kelpaa mikään muu kuin vanhan lainaohjelman jatkaminen.

Tämänpäiväinen euroryhmä tulee siis näyttämään, kuinka paljon Kreikka on valmis myöntymään ja onko Saksa ylipäätään valmis tulemaan vastaan. Pelin panokset ovat korkeat. Eilen euroryhmän sisäpiiriläisten vuotamat tiedot mahdollisen kompromissin syntymisestä olivat ristiriitaisia.

Periksi antaminen Kreikalle saattaa johtaa talouskurin vastaisten liikkeiden nousuun ja nykyisten hallituskoalitioiden vaihtumiseen paitsi etelän kriisimaissa, myös “vahvassa” Pohjolassa. Onkin selvää, että Syrizan aloittama liikehdintä pyritään tukahduttamaan jo alkuvaiheessa.

Toisaalta vankkumaton periksiantamattomuus voi johtaa Kreikan euroeroon ja rahaliiton hajoamiseen. Lisäksi jännitteet Saksan ja Euroopan komission, EKP:n ja IMF:n välillä saattavat hajottaa Euroopan “yhtenäisyyttä” entisestään. Oleellista onkin miten muut suuret euromaat kuten Ranska ja Italia suhtautuvat Kreikan pyrkimyksiin. Samaan aikaan leikkauspolitiikan ja talouskurin jatkaminen, työttömyyden kasvu ja elintason lasku ruokkivat yhteiskunnallisen eriarvoistumisen syvenemistä, tulevaisuudennäkymien synkkenemistä ja ääriliikkeiden nousua.

Euroryhmän kokouksen pitäisi alkaa noin neljältä Suomen aikaa ja sitä voi seurata esimerkiksi Guardianin liveblogissa sekä Twitterissä hashtagilla #greece ja #eurogroup.

Facebook Comments

Published in EMU EU eurokriisi Syriza talouskuri Troikka

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com