Skip to content →

Historian ironiaa: Saksan malli olisi hajottanut euroalueen

Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi ja Saksan liittokansleri Angela Merkel
Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi ja Saksan liittokansleri Angela Merkel

Saksan malli on tuonut sille itselleen vaurautta ja Saksa onkin pyrkinyt ulottamaan ordoliberalisminsa koko Euroopan rahaliiton alueelle. Eurokriisin lähempi tarkastelu osoittaa, ettei Saksan malli kuitenkaan ole siirrettävissä muualle Eurooppaan. Euroalue olisi todennäköisesti jo hajannut, mikäli Euroopan keskuspankki ei olisi luopunut rahapolitiikan osalta Saksan mallista. Se, että EKP on rikkonut saksalaista ordoliberalismia, ei kuitenkaan tarkoita, että eurokriisi olisi ohi tai että hallituksen ja keskuspankin välinen työnjako olisi muuttunut tai muuttamassa edistykselliseksi.

Saksalaisessa ordoliberalismissa talouskasvun moottorina toimii vienti ja talouspolitiikkaa ohjaa kilpailukyky. Saksan mallissa valtion tehtävä on varmistaa, että kilpailu toteutuu mahdollisimman laajassa mittakaavassa ja että yksilöt ovat vastuussa omasta elämästään. Päivänpoliittisessa debatissa Saksan malli tarjotaan patenttiratkaisuna, jolla menestyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Saksa luopui D-markasta sillä ehdolla, että Euroopan keskuspankista (EKP) tehtäisiin uusi väkevämpi versio Bundesbankista. Bundesbankin tavoin EKP:lle kirjattiin ensisijainen hintavakaustavoite ja taattiin täydellinen itsenäisyys. Maastrichtin sopimukseen kirjattiin, että euromaat ovat yksin vastuussa veloistaan, eikä EKP saa rahoittaa euromaita. Lisäksi Saksa vaati, että euromaat sitoutuvat ankariin julkista taloutta koskeviin kurisääntöihin. Ohjenuorana on ollut, että jos Saksan mallia ei sisäistä vapaaehtoisesti, viimeistään finanssimarkkinat pakottavat siihen. Presidentti Sauli Niinistö tiivisti rahaliiton ordoliberaalin hengen toteamalla, että rahaliiton “säännöillä haluttiin lisätä julkisen sektorin rahoittamiseen liittyviä riskejä siinä toivossa, että rahoitusmarkkinat ’rankaisisivat’ sellaista finanssipolitiikkaa, joka ei olisi kestävällä pohjalla.”

“Saksalaisella Euroopalla” viitataan Saksan dominanssiin rahaliiton integraatiossa ja erityisesti eurokriisin hoidossa. Vaikka Saksa on sanellut eurokriisin askelmerkit, se joutui keväällä 2010 luopumaan kaikista velkaa koskevista periaatteistaan. Tuolloin Kreikalle myönnettiin I tukipaketti, poliitikot sopivat Euroopan vakausmekanismista Kreikan kriisin patoamiseksi ja EKP ilmoitti ensimmäisestä euromaiden velkakirjojen osto-ohjelmasta (Securities Markets Programme).

Politiikka on kompromisseja, joilla pyritään säilyttämään oma arvokkuus. Saksa onkin pyrkinyt kompensoimaan näitä myönnytyksiä vahvistamalla talouskuria. Kaikilta tukipaketteja vaatineilta mailta on vaadittu historiallisen ankaraa talouskuria. Saksa vaati  vuonna 2012 erillisen budjettikurisopimuksen, jossa alijäämätavoitteet, automaattiset leikkurit ja sakot saksalaisen ordoliberalismin rikkomisesta pyrittiin kirjaamaan jäsenmaiden lakeihin. Saksa on itse mennyt tätäkin pidemmälle ja kirjannut velkajarrun perustuslakiinsa. Osana euroalueen kehittämistä on määrä perustaa kuluvan vuoden aikana euromaihin erilliset kilpailukykyneuvostot, jotka alkavat vahtia jäsenmaiden kilpailukykyistä palkkakehitystä.

Eurokriisin hoito osoittaa, että euroalue on pysynyt kasassa ainoastaan lipsumalla saksalaisesta ordoliberalismista.

Vuoden 2010 tukitoimista huolimatta Italian ja Espanjan 10 vuoden lainojen korot huitelivat 6-7 prosentissa kesällä 2012. Ongelma oli, että näin korkeat korot olivat aiemmin johtaneet aiemmin Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukipaketteihin, vakausmekanismi ei riittänyt pelastamaan Italiaa ja Espanjaa yhdessä eikä EKP:n ensimmäinen velkakirjojen osto-ohjelma ollut tarpeeksi uskottava. EKP:n johtaja Mario Draghi ilmoitti 26. helmikuuta 2012, että vuonna 2010 aloitetun erittäin rajallisten SMP-ostojen lisäksi EKP on tarpeen vaatiessa valmis ostamaan rajattomasti euromaiden velkakirjoja (Outright Monetary Transactions).


Draghi pitää kuuluisan whatever it takes -puheensa.

Lupaus rajattomista ostoista lopetti euromaiden velkakriisin akuutin vaiheen painamalla valtionlainojen korot alas. Vertailun vuoksi: Espanjaan on tulossa kolmannet vaalit vajaan vuoden sisällä ja tällä hetkellä sen 10 vuoden lainojen korko on 1 prosentissa. Italiassa on ensi kuussa kansanäänestys, joka voi hyvin johtaa ennenaikaisiin vaaleihin ja eurovastaisen 5 tähden liikkeen vaalivoittoon ja näistä epävarmuustekijöistä huolimatta Italian korko on Espanjan tavoin 1 prosentissa! 

Draghi poisti lupauksellaan saksalaisen ordoliberalismin keskeisen työkalun eli finanssimarkkinoiden raipan, jonka tarkoituksena oli piiskata euromaat Saksan mallin mukaiseen politiikkaan. Euroalue ei todennäköisesti olisi kestänyt fundamentaalisti toteutettua ordoliberaalia raippaamista ja raipan vaientamisella EKP osti euroalueen johtajille lisää aikaa ratkaista kriisinsä. Korkoriskin vaimentaminen ei kuitenkaan takaa, etteivätkö rahavirrat edelleen aiheuttaisi poliittisille johtajille päänvaivaa. Huolestuttava indikaattori pinnan alla kytevistä paineista ovat esimerkiksi Italiasta pois suuntautuneet rahavirrat, jotka ovat kesän aikana kasvaneet suuremmiksi kuin vuoden 2012 paniikin aikanaa.

Bundesbankin edellinen johtaja Axel Weber ja EKP:n johtokunnan jäsen Jürgen Stark erosivat vastalauseena 2010 sovituille velkakirjojen ostoille. Saksan perustuslakituomioistuin kyseenalaisti 2012 sovittujen tukiostojen laillisuuden. Angela Merkel, Wolfgang Schäuble ja Bundesbankin nykyinen johtaja Jens Weidmann ovat kaikki kritisoineet keskuspankkia siitä, että löysällä rahapolitiikalla se poistaa kriisimaiden tarpeen rakenteellisiin uudistuksiin. Schäuble on jopa syyttänyt EKP:n löysää rahapolitiikkaa äärioikeistolaisen Alternative für Deutschland -puolueen noususta Saksassa.

Koska sen enempää Saksan hallitus kuin Saksan perustuslakituomioistuinkaan ei voi käyttää veto-oikeutta EKP:n päätöksiin (Saksan omasta vaatimuksesta!), se joutui antamaan tulkinnan velkakirjaostojen laillisuudesta Euroopan unionin tuomioistuimelle. Vaikka Saksan koko poliittinen eliitti vastusti tukiostoja, Euroopan tuomioistuimen mukaan EKP:n toimet eivät riko rahaliiton perussopimuksia. Tämä on historiallisesti tärkeä laintulkinta, sillä vaikka keskuspankki ei suoraan pyrkisi rahoittamaan hallituksen alijäämiä, tukiostot painavat valtionlainojen korkoja alas, vähentävät velanhoitokuluja ja helpottavat budjettipainetta. Myöhempi tutkimus tulee aikanaan osoittamaan, millä tavalla tukiostot vaikuttavat keskuspankin itsenäisyyteen sekä hallituksen ja keskuspankin väliseen suhteeseen.

Kun EKP:lle oli käynyt selväksi, että Saksan oli tyydyttävä Euroopan tuomioistuimen linjauksiin, se laajensi velkakirjojen osto-ohjelmaansa. Tammikuussa 2015 Draghi ilmoitti EKP:n aloittavan noin 1 000 miljardin euron suuruisen QE-ohjelman. Sittemmin ohjelma on laajennettu 1700 miljardiin ja koskemaan myös yritysvelkoja. Tällä hetkellä EKP:n on määrä ostaa kuukausittain 80 miljardilla velkakirjoja vähintään maaliskuuhun 2017 saakka tai niin kauan kunnes se uskoo saavuttamansa (Saksan vaatiman) 2 prosentin inflaation.


Draghi ilmoittaa QE-ohjelman aloittamisesta 

Tapahtumien ketju osoittaa, että Saksan mallia ei voida ulottaa muualle Eurooppaan.

Ensinnäkin finanssimarkkinat pakottivat Saksan luopumaan mallinsa keskeisestä elementistä, suhtautumisesta julkiseen velkaan. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, ettei Saksa itse mahdu oman teoreettisen mallinsa sisään, sillä sen julkisvelka ylittää talouskurisääntöjen sallimat 60 % ja se rikkoi suurimmaksi osaksi 2000-lukua 3 prosentin alijäämäsääntöä.

Toiseksi juuri Saksan vaatima EKP:n täydellinen itsenäisyys mahdollisti luopumisen saksalaisesta ordoliberalismista rahapolitiikan osalta.

Kolmanneksi, mikäli Saksa olisi onnistunut estämään Euroopan keskuspankin tukitoimet (SMP, OMT & QE), euroalue olisi todennäköisesti jo hajonnut.

Neljänneksi, se että EKP on rikkonut saksalaista ordoliberalismia rahapolitiikan osalta, ei tarkoita, että eurokriisi olisi ohi tai että hallituksen ja keskuspankin välinen talouspoliittinen viritys olisi muuttunut tai muuttamassa edistykselliseksi. EKP ei ole kyseenalaistanut Saksan vaatimaa talouskuria tai kriisimaiden kurittamista finanssipolitiikan osalta. Päinvastoin se on ottanut myös omien tukiohjelmiensa lähtökohdaksi talouskurin jatkamisen. Draghi sanoi jo 2012, että Euroopan sosiaalinen malli on kuollut.

Eurooppa ei ole muotoutumassa saksalaiseksi sanan ordoliberaalissa merkityksessä vaan jonkinlaiseksi kieltäymykseen ja pakkotoistoon perustuvaksi häirintyneeksi versioksi Saksasta. EKP painaa pakon edessä korot alas ja hallitukset sitoutuvat talouskuriin siinä toivossa, että ne tulisivat kilpailukykyisiksi Saksan kanssa. Tähän politiikkaan liittävä ongelma on, että matalamman kilpailukyvyn maat eivät mitenkään, ainakaan millään niiden välittömästi käsillä olevilla keinoilla, voi saavuttaa Saksan kilpailukykyä. Eivät edes, vaikka palkat painettaisiin 0 euroon ja työmarkkinoilla otettaisiin käyttöön totaalinen työnantajavalta. Näin on siksi, että Saksan kilpailukyvyn perusta on tuotantorakenteessa ja teknologia- ja organisaatio-osaamisessa, eikä joustavissa työmarkkinoissa tai matalapalkoissa. Saksan kilpailukykyä ei voida saavuttaa kurittamalla työttömiä, kiusaamalla ammattiyhdistyksiä, irtisanomalla julkisen sektorin työntekijöitä tai leikkaamalla terveydenhuollosta ja koulutuksesta – kuten ordoliberalismin apostolit julistavat. Vaikka näitä uudistuksia kutsutaan vastuullisesti rakenteellisiksi uudistuksiksi, kyseessä ovat tulonsiirrot työntekijöiltä omistavalle luokalle.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut tuoda esiin, miten outoon jamaan Saksan pyrkimys säilyttää oma dominanssinsa on euroalueen tuonut. Pitäytyminen Saksan mallissa varmistaa, että taantuma jatkuu, tänään on paremmin kuin huomenna ja keskuspankki joutuu jatkossakin estämään rahaliiton hajoamisen. 

Hyviä taustalukemisia eurokriisin hoidosta, Franz-Josef Meiers – Germany’s Role in the Euro Crisis, Bill Mitchell – Eurozone Dystopia ja Simeon Djankon – Inside the Euro Crisis (An Eyewitness Account).

Facebook Comments

Published in Uncategorized

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com