Skip to content →

Kehysriiheä odotellessa

Synkkiä ennusteita Suomen talouden tilasta tulee päivä päivältä.

Suomen Pankki ja Valtiovarainministeriö ovat molemmat pudottaneet arvionsa Suomen ensi vuoden talouskasvusta 0,4 prosenttiin (aiemmat arviot 2,6% [SP] ja 1,7% [VM]). Sen sijaan pankeista Nordea, Sampo Pankki, Tapiola & POP Pankki ovat kaikki ennustaneet Suomelle talouslaskua 0,5-1,5 prosenttia. Tullin mukaan Suomen tammi-lokakuun kauppatase oli 2,6 miljardia euroa alijäämäinen, kun se vuotta aiemmin oli ollut vielä noin miljardin ylijäämäinen. Lisäksi Eurooppaa uhkaavasta taantumasta näyttäisi olevan konsensus Euroopan keskuspankista Standard & Poor’siin.

Eilen VM ilmoittikin, etteivät hallitusohjelmaan kirjatut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet (veronkorotukset & leikkaukset) tule olemaan riittäviä. Heikentyneistä talousnäkymistä johtuen VM arvioi, että sopeutustarve olisi 2,5 miljardin sijasta 5 miljardia euroa. Asiaan palataan tarkemmin kuitenkin vasta maaliskuun kehysriihessä, jolloin tarkka sopeutustarve tiedetään. Siihen asti voimme seurata iloisessa ignoranssissa esimerkiksi presidentinvaaleja, joissa hallitukselle on jätetty täysi työrauha, eikä eurokriisin ratkaisemisessa olla edistytty juuri eduskuntavaalien väittelyistä (vaikka kriisi vaalien välillä onkin syventynyt).

Maaliskuuta odotellessa kannattaa kuitenkin palauttaa mieleen, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että todetessaan tarpeen lisäsopeutukselle hallitus panee “tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen” (s. 9). Lisäksi tulee muistaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu ensimmäisenä asiana verotusta käsittelevässä osiossa, että “työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy” (s. 80).

Maaliskuuta odotellessa tiedämme siis jo tässä vaiheessa, että olivatpa arviot lisäsopeutuksen määrästä mitkä tahansa, 1) veronkorotuksia ja leikkauksia tulee tasasuhteessa, eikä 2) työn verotusta ainakaan kasvateta. Kun Suomen talouskasvu on kiinni koko ajan enemmän kotimaisesta kysynnästä, on edelleen kyseenalaista, kykeneekö tämänkaltainen sopeutus kampeamaan Suomea taantumasta tehokkaammin kuin työpaikkoja ja kysyntää luova elvytys. Onnistuuko Suomi saavuttamaan leikkaamalla kilpailuetuja muista maista vai putoammeko entistä syvemmälle soramontun pohjalle tilanteessa, jossa Euroopan maat on pakotettuja säästämään kilpaa?

Hyvää uutta vuotta siis ainakin maaliskuuhun asti! Siihen saakka keskustelua lisäsopeutuksesta, veronkorotuksista ja säästöistä ei käydä. Mikään ei tietenkään estä heittelemästä valistuneita arvauksia.

Facebook Comments

Published in Jyrki Kataisen hallitus kehysriihi

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com