Skip to content →

Keskuspankkien vastaisku

Japanin, Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien johtajat Haruhiko Kuroda, Mario Draghi ja Janet Yellen.

Alkuviikosta osakepörssit romahtelivat Kiinan lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Viimeisen kahden viikon aikana kansainvälisiltä osakemarkkinoilta ehti kadota 8 000 miljardia dollaria.

Nyt pörssit ovat nousussa Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Yhdysvaltain toisen neljännekset talousluvut olivat ennustuksia paremmat, maailman kasvunäkymät eivät ole oleellisesti muuttuneet, eivätkä heikkoudet hävinneet. Mistä optimismi osakemarkkinoilla johtuu?

Vastausta voidaan etsiä keskuspankkien reaktioissa alkuviikon pörssiromahdukseen.

Kiinan keskuspankki on laskenut pankkien pääomavaatimuksia, leikannut ohjauskorkoa sekä tehnyt 23,4 miljardin dollarin suuruisen likviditeettiruiskeen markkinoille. Lisäksi se on joutunut puolustamaan yuania, ettei se devalvoituisi liikaa. Viimein torstaina pörssit kääntyivät nousuun:

IMG_1977
Alkuviikosta syöksynyt Shanghai Composite Index lähti loppuviikosta nousuun

Keskiviikkona Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Peter Praet sanoi, että EKP voi tarvittaessa laajentaa nykyistä velkakirjojen osto-ohjelmaa (Quantitative Easing, QE). Tällä hetkellä EKP ostaa kuukausittain 60 miljardilla eurolla euromaiden velkakirjoja. QE-ohjelman (Public Sector Purchase Programme, PSPP) on määrä jatkua syyskuuhun 2016 saakka. Praetin lausunto tarkoitti, että EKP voi ostaa kuukausittain enemmän tai jatkaa tukiostoja kauemmin tai tarvittaessa molempia, mikä osaltaan rauhoitti Euroopan osakemarkkinoita.

Keskiviikkona myös New York Fedin johtaja William Dudley rauhoitteli markkinoita. Hän sanoi käytännössä, ettei Yhdysvaltain keskuspankki tule nostamaan ohjauskorkoa syyskuun kokouksessa. Fedin johtaja Janet Yellen pitää tiedotustilaisuuden ainoastaan joka toisen johtokunnan kokouksen jälkeen, joten todennäköisesti Dudleyn tiedonanto tarkoitti myös, että ohjauskoron nostoa harkitaan aikaisintaan joulukuussa. Dudley piti mahdollisena myös neljännen QE-ohjelman aloittamista kommentoimalla, että “olemme siitä vielä kaukana”. Tähän asti Yhdysvaltain keskuspankki on ostanut velkakirjoja ja arvopapereita noin 4 000 miljardilla dollarilla.

Alunperin osakemarkkinat alkoivat Yhdysvalloissa hermoilla, kun 19.8. julkaistut Fedin johtokunnan heinäkuun pöytäkirjat paljastivat johtokunnan enemmistön pitävän koronnostoa mahdollisena jo syyskuun kokouksessa. Osakemarkkinat rauhoittivat ja myös Yhdysvalloissa on alettu kuroa kiinni alkuviikon tappioita:

IMG_1976
S&P500 alkoi syöksyä 19.8., kun Fedin neuvoston pöytäkirjojen mukaan neuvosto olisi ollut valmis nostamaan korkoja syyskuussa ja kääntyi takaisin nousuun, kun New York Fedin William Dudley johtaja ilmoitti, että korkojennousu ei ole todennäköistä syyskuussa.

Kulunut viikko osoittaa, että rahapolitiikassa pelkät sanat ovat keskeisen tärkeitä rahapoliittisia instrumentteja. Tästä kuuluisin esimerkki on EKP:n johtaja Mario Draghin lupaus “tehdä kaikkensa euron pelastamiseksi” kesällä 2012. Euroopan velkakirjamarkkinat rauhoittuivat ilman että EKP:n tarvitsi käyttää euroakaan.

Viimeisten viikkojen tapahtumilla saattaa kuitenkin olla seurauksia, jotka pakottavat Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit sanoista tekoihin. Viimeisen kahden viikon aikana Kiinan keskuspankki on myynyt Yhdysvaltain valtion velkakirjoja yli 100 miljardilla dollarilla puolustaessaan yuania devalvaation jälkeen. Kiinalla on Yhdysvaltain velkakirjoja yhteensä 1 480 miljardin dollarin edestä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan keskuspankkien toimissa tulee esiin nykyisen maailmantalouden pattitilanne. Mikäli Yhdysvaltain keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, se lisää pääomapakoa kehittyvistä talouksista, mikä puolestaan lisää niiden keskuspankkien tarvetta puolustaa omia valuuttojaan myymällä Yhdysvaltain valtion velkakirjoja. Tämä tarkoittaisi Yhdysvaltain valtion velkakirjojen korkojen nousemista ja rahamarkkinoiden kiristymistä. Tämä eliminoisi Yhdysvaltain keskuspankin aikaisempien QE-ohjelmien vaikutusta ja lisäisi painetta aloittaa neljäs QE-ohjelma

Viimeiset viikot ovat osoittaneet, että suurvaltojen keskinäisriippuvaisuuksista johtuen rahapolitiikan normalisointi (eli ohjauskorkojen nosto ja tukiostojen päättäminen) tulee olemaan erittäin hankalaa.

Facebook Comments

Published in EKP Fed Kiinan keskuspankki pörssiromahdus QE rahapolitiikka

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com