tsiprasspeechAlexis Tsipras esitteli sunnuntaina Kreikan parlamentille hallitusohjelmansa. Tsiprasin puheen ydinviesti oli, ettei Kreikka aio ottaa lisää lainaa nykyisillä ehdoilla, jotka tarkoittavat ankaran talouskurin (austerity) jatkamista. Hallitusohjelman pääkohtiin voi tutustua esimerkiksi täältä.

Kreikan ja Troikan yhteenotto liittyy Kreikalle vuosina 2010 ja 2012 myönnettyihin 240 miljardin euron tukipaketeihin. Kreikka on kieltäytynyt seuraavasta 7,2 miljardin suuruisesta erästä, minkä sijaan se pyytää lyhytaikaista velkaa lainojensa uudelleenjärjestelemiseksi ja lainaehtojen muuttamiseksi kesäkuuhun mennessä.

Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis esittänee euromaiden valtiovarainministereistä koostuvan euroryhmän hätäkokouksessa keskiviikkona 11. päivä Kreikan suunnitelman velkojensa uudelleenjärjestelemiseksi. Varoufakis lyönee pöytään vuosia valmistelemansa ratkaisumallin, jossa velkajärjestelyn ohessa käynnistetään Euroopan laajuinen mittava investointiohjelma laman ja suurtyöttömyyden selättämiseksi.

Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ilmoitti jo perjantaina, ettei Kreikalle myönnetä sen pyytämää lisäaikaa. Dijsselbloemin mukaan Kreikan tulee hyväksyä Troikan lainaohjelma viimeistään 16.2. pidettävässä euroryhmän kokouksessa. Nykyinen lainaohjelma päättyy 28.2. ja mikäli sopimusta ei synny, Kreikalla ei ole rahaa velkojensa maksamiseen. Nykyisen tiedon valossa tämä johtaa Kreikan velkojen maksamatta jättämiseen ja irtaantumiseen euroalueesta.

Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa näytetään jo valmistautuvan Kreikan eroon. Ennen Tsiprasin puhetta Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan sanoi, että Kreikan eroaminen eurosta on väistämätön. Tsiprasin puheen jälkeen Iso-Britannian valtiovarainministeri George Osborne ilmoitti, että Iso-Britannia alkaa yhdessä G20-maiden kanssa valmistautua Kreikan mahdolliseen euroeroon. Osbornen mukaan Kreikan ero on tällä hetkellä maailmantalouden suurin uhka.

Seuraavat päivät kaikki pelaavat erittäin kovaa. Kannattaakin seurata uutisointia (ja esimerkiksi Twitterissä hashtageja #greece & #grexit) ainakin seuraavien tapahtumien aikana:

  • 9.2. – G20-maiden valtiovarainministereiden kokous, jossa käsitellään Kreikkaa
  • 11.2. – Euroryhmän hätäkokous, jossa Varoufakis esittänee Euroopan “New dealin”
  • 12.2. – Euroopan neuvoston kokous, jossa Tsipras ja Merkel tapaavat
  • 16.2. – Euroryhmän kokous, jossa päätetään tai jätetään päättämättä Kreikan lainaohjelman jatkamisesta tai velkojen ja lainaehtojen uudelleenjärjestelyistä
  • 18.2. – EKP arvio, jatkaako se kreikkalaisten pankkien hätärahoitusta (ELA)
  • 28.2. – Nykyinen Kreikan lainaohjelma erääntyy

Näissä kokouksissa päätetään, mikä Euroopassa muuttuu vai muuttuuko mikään. Siihen vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:

  • Mikä on Kreikan ehdotus, ketkä tukevat Kreikkaa euroryhmässä ja saako se mukaan euroryhmän suurimpia maita? Onko kulissien takana muodostunut epävirallisia koalitioita?
  • Kuinka paljon Kreikka ja Troikka ovat valmiita tulemaan toisiaan vastaan ydinkysymyksissä? Mikäli Troikka pyrkii pitämään Kreikan eurossa, se saattaa tiukasta julkisesta linjastaan huolimatta haluta neuvotella itselleen mieluisan politiikkapaketin Kreikalle. Tämä “kolmas tie” asettuisi todennäköisesti Syrizan ja Troikan nykyisten vaatimusten väliin, mutta kuitenkin lähemmäs austerityn kuin Syrizan linjaa.
  • Millaisia suunnitelmia Kreikalla ja Troikalla on siltä varalta, että sopimusta ei synny? Kuinka paljon Kreikka haluaa pysyä eurossa?

Yllä esitetyt skenaariot perustuvat tietysti lähinnä tiedotusvälineissä esitettyyn tietoon. Olisi ihme, jos osapuolilla ei tässä vaiheessa ole kädessään vielä toistaiseksi pelaamattomia kortteja neuvotteluiden painostamiseksi.

Esimerkiksi viime viikolla EKP ilmoitti lopettavansa Kreikan valtion velkakirjojen hyväksymisen kreikkalaispankkien vakuuksina, minkä seurauksena rahoitusmarkkinat reagoivat nostamalla Kreikan valtiolainojen korkoja. Lisäksi luottoluokittaja Standard & Poor’s laski Kreikan luottoluokitusta ja Moody’s ilmoitti laittavansa Kreikan tarkkailuun luottoluokituksen laskun varalta, mikä vaikutti korkojen lisäksi pääomapakoon. Tammikuun aikaisesta pääomapaosta ei ole virallista tietoa, mutta mitä ilmeisemmin tavallisten kreikkalaisten sijaan pääomaa ovat siirtäneet maasta eläkerahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat. Kreikan vaalien jälkeen 3 vuoden lainojen korko on noussut 10 prosentista 18 prosenttiin ja 5 vuoden lainojen korko 9,2 prosentista 15 prosenttiin.

Varoufakisin varoitti sunnuntaina Kreikan erottamisen johtavan väistämättä myös muiden euromaiden eroon ja rahaliiton hajoamiseen. Varoufakisin mukaan Kreikka ei ole ainoa, joka ei kykene selviämään veloistaan nykyisillä ehdoilla. On esimerkiksi myönnettävä, että nykyisellä politiikalla myös Italian tilanne on kestämätön.

Taistelu on raivoisaa, koska kyseessä on taistelu Euroopan talouspolitiikkamallin muutoksesta.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *