Skip to content →

Markkinatalous tarvitsee keskuspankkeja ja keskuspankit tarvitsevat hallituksia

Yhdysvaltain keskuspankin johtajisto viikonloppuna Jackson Holessa; Stanley Fischer, Janet Yellen ja William Dudley.
Yhdysvaltain keskuspankin johtajisto viikonloppuna Jackson Holessa; Stanley Fischer, Janet Yellen ja William Dudley.

Pankkiiri Björn Wahlroos sanoi finanssikriisin jälkeen: “Markkinatalous korjaa itse itsensä, varsinkin jos keskuspankki auttaa”.

Ja keskuspankit auttoivat. Ne laskivat kilpaa lyhyen aikavälin ohjauskorkoja ja ostivat tuhansien miljardien edestä velkakirjoja ja arvopapereita. Markkinatalous tarvitsee kuitenkin vielä 8 vuotta finanssikriisin jälkeenkin keskuspankkien apua:

  • Brexitin jälkeen Englannin pankki ilmoitti ostavansa 60 miljardilla punnalla Iso-Britannian velkakirjoja ja 10 miljardilla yritysten velkakirjoja.
  • Japanin keskuspankki ostaa kuukausittain 60 miljardilla eurolla Japanin velkakirjoja.
  • Euroopan keskuspankki on ilmoittanut ostavansa kuukausittain 80 miljardilla eurolla valtioiden ja yritysten velkakirjoja ainakin ensi maaliskuuhun saakka. EKP:n edellisen kokouksen pöytäkirjan mukaan EKP harkitsee tukitoimien laajentamista syyskuun kokouksessa.

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) johtaja Janet Yellen myönsikin viikonloppuna keskuspankkiireiden vuotuisessa Jackson Hole -konferenssissa, että finanssikriisin jälkeen käyttöönotetuista “epäkonventionaalisista” toimista on tulossa konventionaalisia työkaluja keskuspankkien työkalupakkiin. Konferenssissa puhunut EKP:n johtokunnan jäsen Benoît Cœuré jakoi Yellenin näkemyksen ja Haruhiko Kuroda vakuutti Japanin keskuspankin olevan valmis uusiin elvytystoimiin.

Yellenin mukaan perinteisen ohjauskorkoon perustuvan rahapolitiikan liikkumavara on tulevaisuudessa pienempi ja tarve poikkeuksellisille toimille suurempi. Historiallisten ja rakenteellisten syiden vuoksi ohjauskorkoa ei voida nostaa nykyisestä 0.25 prosentista finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, yli 5 prosenttiin. Fed tavoittelee tällä hetkellä noin 3 prosentin tasoa ja on nostanut finanssikriisin jälkeen korkoa ainoastaan yhden kerran.

Yhdysvaltain ohjauskorko 1990-luvulta nykyhetkeen. Fed tavoittelee nostoa 3 prosenttiin.
Yhdysvaltain ohjauskorko 1990-luvulta nykyhetkeen. Fed tavoittelee nostoa 3 prosenttiin.

Seuraavien romahdusten sattuessa keskuspankit joutuvatkin turvautumaan uusiin tukiostoihin. Niiden tarkoituksena on laskea pitkän aikavälin korkoja sen jälkeen, kun ohjauskorko on laskettu nollaan. Yellen viittasi Fedin ekonomisti David Reifschneiderin paperiin, jossa arvioitiin seuraavan finanssikriisin vaativan Fediltä jopa 4 000 miljardin dollarin arvopaperiostoja. Lisäksi Yellen ehdotti, että rahapolitiikan tehokkuuden varmistamiseksi kongressi laajentaisi Fedin oikeutta ostaa arvopapereita. Nykyisin Fed ei esimerkiksi saa ostaa Euroopan ja Englannin keskuspankkien tavoin yritysvelkaa.

Mitä tästä pitää ajatella?

Nykyisellä tiellä jatkaminen johtaa keskuspankkien tukitoimien ja mandaattien kasvattamiseen. Poikkeuksellisikin toimilla on kuitenkin rajansa. Esimerkiksi nykyisellä ostotahdilla EKP on ostanut kaikki Suomen valtion velkakirjat 7 vuodessa ja Saksan velkakirjat vajaassa 9 vuodessa. Japanin keskuspankilta alkavat jo loppua ostettavat arvopaperit ja pankilta odotetaan tukitoimien laajentamista.

Vaikka keskuspankit voivat pitää vielä vuosikausia finanssimarkkinoita väkisin pystyssä, tämä ei lisää tuottavuutta saati luo työpaikkoja tai talouskasvua. Päinvastoin finanssikriisin jälkeen markkinatalous on siirtynyt historiallisen hitaan kasvun vaiheeseen, jossa hallitukset leikkaavat, yritykset eivät uskalla investoida, kotitaloudet säästävät ja keskuspankit joutuvat pitämään järjestelmän käynnissä. Tällä tiellä jatkaminen varmistaa, että tänään on paremmin kuin huomenna.

Toinen vaihtoehto onk, että hallitusten ja keskuspankkien välistä työnjakoa muutetaan radikaalisti. Viikonloppuna Jackson Holessa puhuneiden Yellenin, Kurodan ja Cœuré puheenvuoroja onkin tulkittu talouslehdistössä avunhuudoiksi. Keskuspankkiirit sanoivat puheissaan selkeästi, että hallitusten on tehtävä lisää toimia nykyisen matalasuhdanteen lopettamiseksi.

Markkinatalous alkaakin olla sellaisessa jamassa, ettei edes keskuspankit sitä kauaa kykene auttamaan. Talouspoliittista suunnanmuutosta eivät vaadi pelkästään radikaalivasemmisto ja kriittiset taloustieteilijät, vaan kuoroon ovat yhtyneet myös pankkiirit ja keskuspankkiirit. Pari viikkoa sitten Deutsche Bankin Dominic Konstam vaati globaalia pörssiromahdusta, joka pakottaisi poliitikot muuttamaan finanssipolitiikan ja rahapolitiikan suhdetta.

Elefantti kasvaa joka päivä olohuoneessa.

Facebook Comments

Published in Janet Yellen pörssiromahdus QE rahapolitiikka

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com