varoufakis-dijsselbloem

Euroryhmän johtaja Jeroen Dijsselbloem ja Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis

Syrizan voitettua Kreikan parlamenttivaalit Alexis Tsiprasin kipparoiman vasemmistohallituksen ensimmäiset päivät ovat alkaneet rytinällä. Tuore valtiovarainministeri Yanis Varoufakis ilmoitti, ettei Syrizan hallitus aio ottaa lisää velkaa entisillä talouskuriin (austerity) sidotuilla lainaehdoilla. Varoufakis jatkaa siis Syrizan peräsimessä linjaa, jota olen aiemmin esitellyt Suomen kuvalehdessä.

Vaikka Syriza kampanjoi velkojen radikaaleilla alaskirjauksilla, maanantaina Financial Times kirjoitti, että Kreikan hallitus ehdottaa julkisvelan uudelleenjärjestelyä alaskirjausten sijaan. Kreikka haluaa neuvotella lainaohjelmansa ehdot uusiksi toukokuun loppuun mennessä.

Ehdotuksessa euromaiden takaamat tukipaketit muutettaisiin talouskasvuun sidotuiksi velkakirjoiksi ja Euroopan keskuspankin (EKP) myöntämät lainat “ikuisiksi velkakirjoiksi” (perpetual bonds). IMF:n ja yksityisten sijoittajien velat jäisivät koskemattomiksi.

Tsiprasin mukaan tarkoituksena on luoda elvytysohjelma, jossa yhdistyvät radikaalit reformit ja ylijäämäiset budjetit. Ohjelmasta julkaistaan tarkemmat yksityiskohdat helmikuun loppuun mennessä ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitä radikaalit uudistukset ja 1-1,5 % ylijäämätavoite käytännössä tarkoittavat.

Varoufakisin mukaan Syrizan vaaleissa saama mandaatti oikeuttaa muutosesitykseen, jolla lakkautetaan edellisten hallitusten toimimaton politiikka. Näin Kreikan hallitus heittää pallon muutoksesta Euroopan unionille ja euromaille. Entinen pankkiiri ja nykyinen kommentaattori Frances Coppola on summannut osuvasti, että Syrizan poliittinen positio voidaan kiteyttää nykyisen tiedon valossa seuraavasti:

  • Kreikka ei halua erota eurosta tai EU:sta (joskin muut voivat potkia sen ulos)
  • Kreikka ei halua jättää velkojaan maksamatta (joskin muut voivat pakottaa sen siihen)
  • Kreikka on sitoutunut edistämään taloudellista vakautta ja Euroopan elpymistä (joskin muut voivat estää sen)

Syrizan jatkon kannalta on elintärkeää yhteiskunnallisten liikkeiden tuki. Kreikkalaisille ei riitä poliittiset lehmänkaupat vaan tarvitaan yhteiskunnallista muutosta harjoitetussa talouspolitiikassa.

Mielenkiintoista on, uskooko Kreikan hallitus muutosohjelmaansa niin paljon, että se on valmis tulemaan potkituksi ulos eurosta tarpeen vaatiessa? Entä voiko Troikka (Euroopan komissio, EKP ja IMF) antaa Syrizalle löysää ilman että se johtaa austerityn lopettamiseen myös Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa? Vai onko Troikka valmis ottamaan sen riskin, että EU/EMU ei kestä Kreikan eroamisesta seuraavaa myrskyä?

Euroopan talouspoliittista tulevaisuutta määrittää se, ovatko Syriza ja Troikka valmiita viemään aloittamansa pelin loppuun asti. Tulevat viikot näyttävät kuinka paljon osapuolilla on puukkoja hihassa.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *