Portugalin todennäköinen tuleva pääministeri Antonio Costa

Portugalin todennäköinen seuraava pääministeri Antonio Costa

Portugalissa talouskuria vastustava hallitus on astumassa valtaan. Talouskurin lopettaminen vaatii  rahaliiton haastamista ja kurisääntöjen rikkomista. Ilman tätä Portugalin tuleva vasemmistohallitus voi tarjota ainoastaan pehmeää talouskuria.

Portugalin porvarillinen vähemmistöhallitus ehti olla vallassa 11 päivää. Oppositiossa olleet vasemmistopuolueet kaatoivat hallituksen viime tiistaina, kun ne pääsivät sopuun hallitusohjelman periaatteista. Sosialistit, kommunistit ja vasemmistopuolue päättivät:

  • perua Pedro Passos Coelhon vuosina 2011-2015 toimineen oikeistohallituksen leikkauksia (palauttaa jäädytetyt eläkkeet ja peruutetut lomapäivät)
  • nostaa minimipalkka 600 euroon sekä korottaa julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja hallituskauden aikana sekä parantaa prekaarien työehtoja
  • satsata julkiseen terveydenhuoltoon & koulutukseen
  • lopettaa yksityistämiset (mm. kumota Lissabonin ja Porton julkisen liikenteen yksityistämiset ja perua vesilaitosten yksityistämiset)
  • laskea vähätuloisten verotusta, leikata ravintoloiden ALV:n 13 prosenttiin sekä muuttaa PK-yritysten yhteisöverotusta elvyttävämmäksi

Presidentti Cavaco Silva on vastustanut vasemmistohallituksen muodostamista, vaikka vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamentissa. Hänen nimittämänsä Coelhon vähemmistöhallitus on kaatunut ja seuraavat vaalit voidaan pitää aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua. Koska presidentti Silvan oma kausi päättyy tammikuussa, hänen on luultavasti nimitettävä sosialistijohtaja Antonio Costa seuraavaksi pääministeriksi.

Seuraavan hallituksen vasemmistopuolueet eivät vielä ole kuitenkaan päässeet sopuun laajemmista talouspoliittisista tavoitteista. Tulevan hallituksen talouspolitiikan kannalta on olennaista mitä vasemmistopuolueet linjaavat julkisesta alijäämästä ja velkaantumisesta.

Portugalin julkisen sektorin alijäämä on tällä hetkellä 7,2 prosenttia ja julkisvelka 130 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Euroopan vakaus- ja kasvusopimus, johon kaikki euromaat ovat sitoutuneet, sallii korkeintaan 3 % alijäämän ja 60 % julkisvelan. Lisäksi Portugali kuuluu liiallisen alijäämän menettelyyn, jossa komissio vaatii maalta toimenpiteitä alijäämän korjaamiseksi. 

Mikäli Costan hallitus sitoutuu pudottamaan alijäämää ja velkaantumista, se jatkaa oikeistohallituksen talouskuria, ainoastaan “pehmeämpänä” versiona. Pehmeä talouskuri on kiristävää talouspolitiikkaa höystettynä esimerkiksi verotusta ja sosiaaliturvaa koskevilla “sosiaalisemmilla” arvovalinnoilla. Pehmeä talouskuri voi perua yksittäisiä leikkauspäätöksiä, mutta ei lopeta painetta yksityistää, leikata julkissektoria ja polkea palkkoja.

Toinen vaihtoehto on, että hallitus aloittaa investointi- ja työllistämisohjelmat, eikä välitä alijäämää ja velkaantumista koskevista säännöistä. Tällöin se joutuu avoimeen konfliktiin Euroopan komission, keskuspankin ja euromaiden kanssa. 

Kreikka yritti neuvotella talouskurin lopettamisesta ilman konfrontaatiota, minkä johdosta troikka ja euromaat nöyryyttivät Alexis Tsipraksen vasemmistohallitusta. Tätä nykyä Kreikan hallitus ei voi jättää budjetti- tai lakiesityksiä ilman velkojien hyväksyntää, talouskuri on entistä ankarampaa ja maahan on perustettu 50 miljardin suuruinen yksityistämisrahasto.

Talouskurin vastustaminen vaatii neuvotteluvaltteja ja varautumista euron instituutioiden ja finanssimarkkinoiden aggressiivisiin manöövereihin. Sääntöjen rikkomisen lisäksi Portugalin uudella hallituksella tuleekin olla valmius rinnakkaisvaluutan käyttöönottoon sekä eroamiseen rahaliitosta.

Ilman euron nykyisen institutionaalisen raamin haastamista ja merkittäviä neuvotteluvoittoja vasemmistolainen politiikka on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta euroalueen sisällä. 

Olemme käsitelleet Joel Kaitilan kanssa tarkemmin rahaliiton haastamista ja talouskurin päättämistä raportissa Talouskurista autonomiaan. Euromaiden omaehtoiset toimet liikkumavaran lisäämiseksi.

This article has 2 comments

  1. Ilkka kajaste Reply

    Antti,
    Kiinnostava juttu. Siihen sisältyy edelleen joitakin virheitä. Portugalia koskee edelleen ehdollisuus, joka liittyy kriisin yhteydessä sovittuihin rahoitustoimiin. Portugali ei ole vastuussa alijäämämenettelyn kautta vain komissiolle vaan ennen muuta neuvostolle ts. muille jäsenvaltioille. Viittaan aiempiin kommentteihini. Näissä asioissa olisi syytä olla tarkkana. Jos olen ymmärtänyt oikein, ei Portugalin uudellakaan hallituksella ole juuri vaihtoehtoja, ei EU-sääntöjen vuoksi vaan markkinavaikutusten vuoksi. Näin on jos velkasuhde on 130 %. Tämän lienee uusi hallituskin tunnustanut. On todettu, että juuri vasemmistohallitukset ovat kyenneet parhaiten toteuttamaan velkasopeutusta varten vaadittavaa talouskuripolitiikkaa.

    Ilkka

  2. antti Reply

    Hei Ilkka, pahoittelut hitaasta vastauksesta.

    On totta, että Portugali on liiallisen alijäämän menettelyssä ja uusi keskuspankista tuleva valtiovarainministeri Mario Centeno on vannonut Portugalin sitoutuvan palkkojen ja eläkkeiden nostamisesta huolimatta rahaliiton alijäämä- ja velkaantumistavoitteisiin (kuten oletinkin). Mikäli hallitus olisi ottanut toisen lähestymistavan, miten liiallisen alijäämän menettelyn kautta neuvosto ja muut jäsenmaat voisivat painostaa ”vääränlaista” politiikkaa tekevää hallitusta? Entä voivatko ne painostaa hallitusta Troikan lailla myös sisältökysymyksissä palkkojen, työehtojen ja verojen suhteen, vaikka päällä ei ole lainaohjelman kaltaista suhdetta velkojien kanssa?

    Mitä tulee 130 % velkasuhteeseen niin negatiiviset markkinavaikutukset on taattu Euroopan talous- ja rahaliiton lainsäädännöllä, jonka mukaan keskuspankki ei saa rahoittaa euromaita. Tämä ja talouskurisäännöt ovat tehokkaasti estäneet vasemmistohallituksia tekemästä vasemmistolaista talouspolitiikkaa huolimatta suhdanteesta tai sopeutuksen järkevyydestä.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *