Skip to content →

Onko sikspäkin hallitusohjelma oikeistolainen vai vasemmistolainen?

Hallitusohjelmaa on ehditty kommentoida oikealla laidalla Leninin kirjoittamaksi ja vasemmalla 90-luvun sateenkaarihallituksen farssimaiseksi jatkonäytökseksi. Koska ohjelma herättää läpi puoluekentän hämmennystä voidaan ohjelmaa lukemalla nopeasti tarkastaa, onko kyseessä vasemmistolainen vai oikeistolainen hallitus.

Hallitusohjelman lähtökohdat:

  • Hallituksen mukaan sen toimintaa ja kaikkea päätöksentekoa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta. 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. 2. julkisen talouden vakauttaminen. 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
  • Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy.
  • Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Kolmesta tavoitteesta ylivoimaisesti tärkein on kohta julkistalouden tasapainottamisesta.

Tämä johtuu siitä, että myös Suomi on ylivelkaantunut talouskriisin aiheuttamien tappioiden ja muiden euromaiden avittamisen vuoksi. Mikäli budjettia ei tasapainoteta, Suomenkin luottoluokitus saattaisi pudota. Tämä johtaisi kalliimpaan lainarahaan, millä olisi tuhoisat seuraukset myös toistaiseksi suhteellisen vakaalle Suomelle.

Tavoitteet köyhyyden torjumisesta, työllisyydestä, talouskasvusta ja hyvinvointipalveluista ovat toissijaisia suhteessa luottoluokituksen säilyttämiseen. Budjettitasapainon ensisijaisuus voidaan vahvistaa tarkastamalla hallitusohjelman talouspolitiikkaa käsittelevät linjaukset.*

  • Julkisen talouden turvaavan ylijäämän arvioidaan olevan 4 % vuonna 2015, kun tämän hetkinen alijäämä on 2,5 %.
  • Tähän pääsemiseksi valtion menoja ja tuloja sopeutetaan vuositasolla yhteensä 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä.
  • Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mielestä tavoite nykyisen 2,5% alijäämän kääntämisestä 4% ylijäämäksi nykyisillä toimilla on yltiöoptimistinen. Pelkillä leikkauksilla ja verotuksella ei taata talouskasvua, joten talouden kasvattamiseksi tarvitaan myös laajoja rakenteellisia uudistuksia, kuten kuntareformi, uusi tulopoliittinen ratkaisu sekä työn tuottavuuden kasvattaminen.

Hallitus olettaa saavuttavan tavoitteensa, mikä tasapainottamisen lisäksi työllisyysaste onnistutaan nostamaan 72 prosenttiin (nykyisin 66,8%) ja työttömyys laskemaan 8,2 prosentista viiteen. Tämän onnistumiseksi ohjelmassa ajetaan seuraavaa:

  • Työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta
  • Koulutusaikaa lyhennetään
  • Työvoiman osaamista lisätään
  • Innovaatiotoimintaa lisätään
  • Joustoa työelämän ja arjen välillä lisätään
  • Sosiaaliturvaa ja työntekoa yhteensovitetaan
  • Kuntien määrää vähennetään
  • Palveluita kilpailutetaan ja yksityistetään

Vasemmiston vaatimukset esimerkiksi työajan lyhentämisestä, työn uudelleenjaosta ja minimipalkasta loistavat poissaolollaan.** Jo porvarihallitus kosiskeli tupoa valtakautensa lopulla ja onkin mielenkiintoista nähdä minkälaiseksi se muotoutuu Lauri Ihalaisen johdolla.

Kokoomus on saanut ohjelmaan lisäksi kirjauksen, jonka mukaan uusien veronkorotusten ja leikkausten tarve arvioidaan joka vuosi uudelleen. Ottaen huomioon kestävyysvajeen, nykyisen velkaantumistahdin ja eurokriisin syvenemisen, olisi suoranainen ihme, että alijäämä olisi vuoteen 2013 mennessä alle 1%, eikä lisäjäädytyksiä tarvittaisi. Esimerkiksi brittiläinen tutkimusyhtiö Centre for Economics and Business Research arvio, että euroalue ehtii romahtaa vuoteen 2013 mennessä.

Kreikka tarvitsee uuden tukipaketin ja mikäli sen ei onnistu miellyttämään takaajia ja sijoittajia uusien lainojen saamiseksi, sitä uhkaa erottaminen rahaliitosta. Pelkästään Kreikka aiheuttaa jo siis hyvin pian oikeistolle harmaita hiuksia budjetin tasapainottamisen ja vasemmistolle kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen suhteen.

Erityisen ongelmallista ohjelmassa on, ettei eurokriisin syvenemisen vaikutusta valtiontalouteen olla huomioitu ohjelmassa lainkaan. Mikäli Suomen pysyvälle vakausrahastolle lupaamista 12,6 miljardista joudutaan aktivoimaan osakin, tämä tulee kuolettamaan sikspäkin jo muutenkin harhaiset budjettitavoitteet.

On melko varmaa, ettei veronkorotukset ja jättileikkaukset jää hallitusohjelmaan kirjattuun 2,5 miljardin euroon. Hyväksyessään hallitusohjelman puolueet ovat kirjoittaneet nimen avoimeen vekseliin, jossa niiden tarpeen vaatiessa tulee turvautua tasasuhteesta lisäleikkauksiin ja veronkorotuksiin luottoluokituksen säilyttämiseksi.

Oikeisto on vienyt vasemmistoa kestävyysvajeen osalta kuin pässiä narussa. Katsotaanpa hallitusohjelman verolinjauksia tarkemmin vasemmiston ja oikeiston merkittävimpien kompromissien kannalta.***

Vasemmisto:

  • Tuloeroja kavennetaan pääomaveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä.
  • Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 %:iin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että veron taso on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin. (150 miljoonaa)
  • Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi 16 %:n porras yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille. (40 miljoonaa)
  • Listaamattomien yritysten osinkokaton alentaminen 60 000 euroon. (50 miljoonaa)
  • Pankkivero. (170 miljoonaa)
  • Otetaan käyttöön suomalaisiin olosuhteisiin sopiva windfall-vero. (170 miljoonaa)
  • Harmaan talouden torjuntaohjelman avulla tavoitellaan 300–400 milj. euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä.

Oikeisto:

  • Huolehditaan siitä, ettei palkkatulojen verotus kiristy millään tulotasolla.
  • Verotuksen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
  • Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. (- 200 miljoonaa)
  • Liikenteen verotuksesta yhteensä 350 miljoonaa.
  • Energiaverotuksesta 210 miljoonaa.
  • Alkoholi-, tupakka-, makeis- ja virvoitusjuomien alvista 250 miljoonaa.
  • Sanomalehtien verotuksesta ja arpajaisverosta 117 miljoonaa.
  • Energiaveroleikkurin kehittäminen EU-minimin mukaiseksi (- 120 miljoonaa)

Kokoomus sai ohjelmaan kirjauksen, ettei ansiotuloverotusta (tuo kassaan noin 21 miljardia) koroteta. Vasemmistopuolueet juhlivat läpimurtona, ettei myöskään arvonlisäveroa (tuo kassaan noin 24 miljardia) koroteta. Kuitenkin kaikenlaisia tasaveroja on korotettu merkittävästi yhteensä yli 700 miljoonan edestä. Tämä on yksin enemmän kuin progressiolla kerättävä osuus.

Yhteisöveron laskeminen vie kassasta 200 miljoonaa, minkä lisäksi kunnille suoritetaan 630 miljoonan ja koulutukselle yli 200 miljoonan leikkaukset. Vaikka ohjelmassa ei sitä suoraan mainitakaan, nämä toimenpiteet johtanevat myös kunnallisveron ja vuokratason nousuun.

Erityisen edistyksellisiä veroja ovat pankkivero ja windfall-vero, mutta niiden käyttöönoton aikataulusta ei ole tietoa ja niiden tuomat 340 miljoonaa realisoituvat vasta myöhemmin. Myös tavoite harmaan talouden torjumisesta on rohkeat 300 miljoonaa, mutta oletettua tuloa sekin.

Jo tämän lyhyen analyysin perusteella puheet kommunistisesta manifestista ovat liioiteltuja.

Vasemmisto on saanut hallitusohjelmaan progressiota, köyhyyden poistoa, indeksiinsitomisia ja vaikuttanut varmasti leikkausten kohteisiin ja suuruuteen. Nämä ovat historiallisia saavutuksia, mutta niistä on jouduttu maksamaan kova hinta.

Oikeisto on määrittänyt talouspolitiikan suuret linjat budjettivajeen suuruudesta ja sen ratkaisemisesta, työn ja yrittämisen verotuksesta, tasaverotuksen lisäämisestä, työelämän kehittämisessä, kuntareformista, Euroopan vakausmekanismin siunaamisesta sekä Suomen historian myönteisimmästä Eurooppa-politiikasta. Näiltä osin Suomen talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria suunnanmuutoksia.

Tilanne on pikaisen arvion mukaan ainakin 7-2 oikeistolle. Kyseessä on hyvin leninistinen hallitusohjelma, mutta sen ovat kirjoittaneet pääasiassa porvarit. Ohjelmasta puhkuu henki, että toisella kädellä annetaan vähän ja toisella kädellä otetaan vielä enemmän. Nähtäväksi jää, mikä on lopputulos vuonna 2015.


Viitteet

* (s. 9-17, katso myös liitteet 1 & 2 verotuksesta ja leikkauksista, s. 80-86)
** ks. tarkemmin s. 10, jossa luetellaan keinot työttömyyden torjumiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
*** ks. tarkemmin liitteet 1 & 2, kyseessä ainoastaan merkittävimpiä vasemmistolaisiksi ja oikeistolaisiksi katsottavia veroratkaisuja progression, tasaveron ja veronkevennysten suhteen.

Facebook Comments

Published in julkistalous Jyrki Kataisen hallitus talouspolitiikka

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com