porssi

Kaksi viikkoa sitten tapahtuneen Kiinan devalvaation jälkeen kansainvälisiltä osakemarkkinoilta on hävinnyt 5 000 miljardia dollaria.

Pörssiromahdus jatkui eilen, kun Kiinan Shanghai composite -indeksi putosi 8,5 % – eniten sitten vuoden 2007. Euroopassa ja Yhdysvalloissa pörssit sukelsivat eniten neljään vuoteen. Euroopan 300 suurimman yrityksen arvosta katosi 400 miljardia euroa ja Yhdysvaltojen merkittävimmät indeksit Dow Jones, S&P500 ja Nasdaq putosivat yli 3,5 %. Ennen viime viikkoa osakemarkkinat olivat romahtaneet jo 23 maassa.*

Kiinan keskuspankilta on vaadittu toimia pörssiromahduksen pysäyttämiseksi. Vaikka Kiinan keskuspankki teki 25 miljardin dollarin suuruisen likviditeettiruiskeen, Kiinan pörssit jatkoivat laskuaan myös tiistaiaamuna. Ennakkotietojen mukaan Euroopalla ja Yhdysvalloilla olisi tänään parempi päivä tiedossa.

Joka tapauksessa vaikuttaa, että finanssikriisin jälkeisessä “post-2008 maailmassa” kansainväliset finanssimarkkinat tarvitsevat entistä enemmän keskuspankkeja pysyäkseen pystyssä.

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) vastasi vuosien 2008-2009 finanssikriisiin pudottamalla ohjauskoron nollaan ja ostamalla valtion velkakirjoja ja arvopapereita 4000 miljardilla dollarilla (Quantitative Easing, QE). Vaikka tukiostojen tuli kiihdyttää inflaatiota ja lisätä investointeja ja työllisyyttä, ne ovat pääasiassa paisuttaneet osakkeita ja heikentäneet QE:tä harjoittaneiden maiden valuutoita. Näin on siksi, että tukiostojen seurauksena valtion velkakirjojen tuotot laskivat, minkä johdosta pääomat vyöryivät houkuttelevimpiin sijoituskohteisiin, kuten kehittyviin talouksiin ja osakkeisiin. 

dowjones

Dow Jones -indeksin kehitys viimeisen 5 vuoden aikana. Dow Jones on maailman seuratuin osakeindeksi.

Nyt alkanut pörssiromahdus näyttää, että finanssikriisin aikana lanseeratuista poikkeuksellisista toimista on vaikea peruuttaa pois rahapolitiikan normalisoimiseksi. Fedin lisäksi omat QE-ohjelmat ovat aloittaneet Englannin pankki (375 miljardia puntaa), Japanin keskuspankki (125 000 miljardia jeniä) ja viimeisimpänä Euroopan keskuspankki (1 100 miljardia euroa).

Yhdysvalloissa osakkeet alkoivat sukeltaa viime keskiviikkona, kun Fed julkaisi rahapolitiikasta päättävän neuvoston (Federal Open Market Committee, FOMC) heinäkuun pöytäkirjan. Pöytäkirjan mukaan suurin osa neuvoston jäsenistä piti ohjauskoron nostamista syyskuussa mahdollisena. Ohjauskorko on ollut 0,25 % vuoden 2008 joulukuusta lähtien. Iso-Britanniassa ohjauskorko on 0,5 %, Japanissa 0 % ja euroalueella 0,05 %.

Ohjauskoron nostamisen lisäksi rahapolitiikan normalisoiminen tarkoittaisi keskuspankkien taseiden puhdistamista ostetuista velkakirjoista ja muista arvopapereista. Mikäli pelkkä Yhdysvaltain ohjauskoron noston mahdollisuus saa finanssimarkkinat panikoimaan, on epätodennäköistä että keskuspankkien noin 7 000 miljardin dollarin tukiostoista voidaan hankkiutua eroon ilman valtavia seuraamuksia finanssimarkkinoille ja globaalille taloudelle.

Tulevat vuodet tulevatkin näyttämään, miten keskuspankkien rahapolitiikka kehittyy. On mahdollista, että poikkeuksellisina toimenpiteinä lanseeratuista alhaisista ohjauskoroista ja keskuspankkien erittäin suurista taseista tulee uusi normaali vielä pitkäksi aikaa.

Viite

*Malesia, Brasilia, Egypti, Kiina, Indonesia, Etelä-Korea, Turkki, Chile, Kolumbia, Peru, Bulgaria, Kreikka, Puola, Serbia, Slovenia, Ukraina, Ghana, Kenia, Marokko, Nigeria, Singapore, Taiwan ja Thaimaa. Linkit maiden osakemarkkinoille löytyy täältä

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *