Skip to content →

PS palaa juurilleen ja alkaa vastustaa Euroopan integraatiota … joskus

Perussuomalaiset ottanevat tänään puoluekokouksessa kielteisen kannan Euroopan integraatioon. Näin siksi, että Soinin seuraajaksi pyrkivät Jussi Halla-aho ja Sampo Terho ovat molemmat kampanjoineet kansanäänestyksellä Suomen EU-jäsenyydestä. Saksan syksyn vaalien jälkeen Euroopan integraatio nousee uudella tavalla agendalle, joten myös muiden puolueiden tulee nopeasti muodostaa linja unionin ja rahaliiton kehittämiseen. 

Terhon mukaan kansanäänestys tulisi kirjata seuraavaan eduskuntavaaliohjelmaan. Halla-ahon mukaan kansanäänestystä ei tule järjestää nyt vaan ensin tulee aloittaa puolueen sisäisellä periaatekeskustelulla. Kumpikaan ei siis tekisi Suomen EU-jäsenyydestä kynnyskysymystä hallituksessa olemiselle vaan ennemminkin pohjustaisivat Fixitillä tulevaa oppositiokautta.

Euroopan integraatio edennee kuitenkin jo nykyisen hallituskauden aikana. Saksan vaalien jälkeen Saksa ja Ranska alkavat kehittää post Brexit EU:ta ja kehittää rahaliittoa. Unionin integraatiota syvennetään todennäköisesti sotilaallisen yhdentymisen kautta ja eurokriisin myötä on alettu puhua rahaliiton viimeistelemisestä. Komissio esitti esimerkiksi viime viikolla euroalueen oman valtiovarainministeriön perustamista, joka laskisi liikkeelle yhteisiä velkakirjoja.

Komission visioita arvioitaessa on syytä huomioida, että komission valta on laskenut oleellisesti euron ja eurokriisin myötä. Euromaat ovat vastanneet eurokriisiin vahvistamalla budjettikuria (2pack, 6pack, finanssipoliittinen sopimus) ja luomalla vakausmekanismin tukipakettien antamiseksi. Tämä on tapahtunut maidenvälisillä sopimuksilla EU-lainsäädännön ulkopuolella.

Saksan valta on kasvanut erityisesti, sillä agendan ovat määrittäneet komission sijaan euromaat, minkä lisäksi monenkeskiset sopimukset edellyttävät yksimielisyyttä. Tämä on antanut Saksalle arvokkaan veto-oikeuden suurissa linjakysymyksissä. Saksa onkin sanonut kategorisesti NEIN! NEIN!! NEIN!!! kaikille esityksille yhteisvastuuta lisäävistä eurobondeista. Saksan valtiovarainministeriö ilmoitti myös välittömästi vastustavansa komission viimeisintä esitystä yhteisvastuun lisäämisestä.

Todennäköisempää onkin, että euromaat valitsevat komission esityksestä ainoastaan talouskurin vahvistamisen. Kuten SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà on tuonut esiin, komissio ei kuitenkaan halua puuttua Saksan ylijäämiin, vaikka vaihtotaseiden epätasapaino on eurokriisin keskeisimpiä syitä.

Talouskuri koskisi siis jatkossakin ainoastaan alijäämiä. Lisäksi rahaliitossa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Komissio esitti 2003 ja 2004 Saksan ja Ranskan asettamista liiallisen alijäämän menettelyyn budjettikurisääntöjen rikkomisesta, mutta Saksa ja Ranska vesittivät komission esitykset Eurooppa-neuvostossa. EU-tuomioistuin asettui suurten maiden puolelle komissiota vastaan, mikä romutti Euroopan talouskonstituutiossa sääntöperustaisen talouskurin periaatteen. Finanssipoliittisen sopimuksen yhteydessä esitettiin siirtymistä automaattisiin sanktioihin, mikä olisi poistanut Saksan ja Ranskan veto-oikeuden. Saksa ja Ranska vesittivät kuitenkin tämänkin esityksen niin, että yksittäiselle jäsenmaalle voidaan asettaa sanktioita toisen jäsenmaan niin erikseen vaatiessa. Kynnys vaatia sanktioita suurimmille jäsenmaille on varmasti suuri.

Yhteenvetäen: talouskuri on rahaliitossa epäsymmetristä. Vaikka yleisin tarina eurokriisistä on ollut, että Välimeren maat elivät yli varojensa, nämä tarinankertojat eivät yleensä muista, että suuret maat hylkäsivät sääntöperustaisen talouskurin jo 2000-luvun alussa. Tämän vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että suuret maat luopuisivat jatkossakaan etuoikeudestaan vetota itseään koskevia epämiellyttäviä päätöksiä.

Rahaliiton kehittäminen saksalaisten ihanteiden mukaisesti käynee Suomelle, sillä talouskurin vahvistaminen ja yhteisvastuun vastustaminen lukevat myös Juha Sipilän hallitusohjelmassa, (s. 33). Näyttääkin, että Terhon tai Halla-ahon johdolla perussuomalaiset hyväksyvät seuraavan kahden vuoden aikana tapahtuvan integraation ja pesevät siitä kätensä seuraavien eduskuntavaalien alla. Mikäli perussuomalaisten puheenjohtajavalinta käynnistää hallituskriisin, se tapahtunee muista syistä kuin Euroopan integraatiosta. Mikäli hallituskriisi johtaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jakautumiseen, tämä mahdollistaa puolueelle kaksilla rattailla ajamisen hallituksessa ja oppositiossa.

Kun perussuomalaiset ovat omalla tavallaan nyt aloittamassa keskustelua Euroopasta, myös muilla puolueilla tulee olla valmius käydä avointa debattia Suomen Eurooppa-politiikan pitkästä linjasta, joka on ollut taloudellisesti aina erittäin saksalainen. Saksan vaalit syksyllä päättävät Euroopan vaalikevään, jonka jälkeen Euroopan unionia ja rahaliittoa aletaan joka tapauksessa Saksan ja Ranskan toimesta kehittää. 

Facebook Comments

Published in mikroblogi perussuomalaiset populismi Timo Soini

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com