EU:n 5 presidenttiä eli Jean-Claude Juncker (komissio), Roman Schulz (europarlamentti), Donald Tusk (Eurooppa-neuvosto), Mario Draghi (EKP) & Jeroen Dijsselbloem (euroryhmä) julkaisivat kesällä suuntaviivat rahaliiton viimeistelystä.

EU:n 5 presidenttiä eli Jean-Claude Juncker (komissio), Martin Schulz (europarlamentti), Donald Tusk (Eurooppa-neuvosto), Mario Draghi (EKP) & Jeroen Dijsselbloem (euroryhmä) julkaisivat kesällä suuntaviivat Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemisestä.

Euroopan komissio julkaisi lokakuussa tarkempia suunnitelmia, kuinka se aikoo kehittää rahaliitto EMU:a tulevina vuosina. Vaikka kyseessä ovat mittaluokaltaan historialliset uudistukset, Suomessa ei ole edelleenkään keskusteltu koko asiasta. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että hallituksella ei ole vielä kantaa asiaan, jota oppositio voisi vastustaa.

Joka tapauksessa heinäkuussa 2015 alkoi virallisesti rahaliiton kehittämisen ensimmäinen vaihe. Vuoteen 2017 mennessä on määrä tehdä muun muassa seuraavat uudistukset:

  1. Taloudellisen ohjauksen vahvistaminen euroalueella ja jäsenmaissa. Tarkoituksena on ensi ensin yhteiset taloudelliset tavoitteet euroalueelle ja vasta tämän jälkeen tarkemmat maakohtaiset tavoitteet. Näiden määrittämiseksi euroalueelle luodaan kriteerit esimerkiksi “joustavista työmarkkinoista, tehokkaista keinoista työttömien palaamiseksi työmarkkinoille, modernista osallistavasta sosiaaliturvasta, elinikäisestä oppimisesta ja työvoiman verottamisesta”.
  2. Nykyisten kurisääntöjen mukaan euromaan alijäämä saa olla enintään 3 % ja julkisvelka 60 % suhteessa BKT:hen. Tätä on valvottu liiallisen alijäämän menetelmällä, jossa kurisääntöjä rikkovat maat sopivat komission kanssa ylimääräisestä sopeutuksesta ja rakenteellisesta uudistuksista. Menetelmää kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa ennaltaehkäisevät toimet, jotta säännöt eivät paukkuisi.
  3. Eurokriisin alettua 2010 euroaluetta koskevia julkista taloutta koskevia sääntöjä vahvistettiin erillisillä sopimuksilla, kuten Sixpackilla, Twopackilla ja fipo-sopimuksella. Näiden julkistaloutta koskevien sääntöjen vahvistamiseksi komissio ehdottaa Euroopan finanssipoliittisen neuvoston perustamista, joka koostuisi viidestä tunnetusta ja arvostetusta talousviisaasta. Neuvosto valvoisi sääntöjen toteutumista ja antaisi euroaluetta ja jäsenmaita koskevia suosituksia. Esimerkiksi Saksassa toimii vastaava Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung, joka arvioi hallituksen politiikkaa.
  4. Finanssipoliittisen neuvoston lisäksi luodaan kansalliset kilpailukykyneuvostot, jotka tarjoavat “riippumatonta asiantuntemusta” kilpailukyvyn parantamiseksi. Käytännössä neuvostot tulevat seuraamaan palkkojen kehitystä, valvomaan rakenneuudistusten toteutumista ja antamaan suosituksia työmarkkinaneuvotteluista. Ilmeisesti Elinkeinoelämän keskusliitto on katsonut, ettei sen palveluksia jatkossa tarvita, sillä EK päätti syyskokouksessaan luopua kokonaan tupo-neuvotteluista.
  5. Pankkiunionin viimeistelemiseksi uuden kriisinhallintamekanismin astuminen voimaan tammikuussa 2016. Pankkiunioniin sisältyy 100 000 euron suuruinen talletussuoja, mutta kriisinhallintamekanismin mukaan konkurssikypsiä pankkeja voidaan veronmaksajien rahojen (bail-out) lisäksi pääomittaa pankkien tallettajien rahoilla (bail-in). Näin kävi Kyproksella vuoden alussa 2013.

Kuten näkyy, ensimmäisen vaiheen tarkoitus on lisätä teknokratiaa, kiristää julkista taloutta koskevia kurisääntöjä sekä ulottaa talouskuri palkkapolitiikkaan. Esityksessä loistavat poissaolollaan vasemmiston vaatimukset talouskurin lopettamisesta, tulonsiirroista, EKP:n mandaatin muuttamisesta tai kokonaiskysynnän säätelystä. Päinvastoin tarkoituksena on harmonisoida “parhaita käytäntöjä” työmarkkinoiden, kilpailukyvyn, julkistalouden ja liiketoiminnan osalta rahaliitossa.

Euroopan vuotuinen taloudellinen ohjausjakso (European Semester) ensi vuodesta alkaen.

Euroopan vuotuinen taloudellinen ohjausjakso (European Semester) ensi vuodesta alkaen.

Näiden uudistusten on määrä toimia astinlautana rahaliiton kehittämisen toisen vaiheen alkamiselle. Komissio nimittää vuoden 2016 puolivälissä erillisen eksperttien ryhmän, joka selvittää juridisia, poliittisia ja taloudellisia edellytyksiä rahaliiton oman valtiovarainministeriön perustamiseksi. Lisäksi komissio julkaisee keväällä 2017 valkoisen paperin, jossa linjataan tarkemmat muutokset perussopimuksiin rahaliiton viimeistelemiseksi. I vaiheessa tehtävät uudistukset on määrä muuttaa II vaiheessa sitovaksi lainsäädännöksi.

Kun Jacques Delors selvitti 1980-luvulla edellytyksiä Euroopan rahaliitolle, eksperttiryhmään kuului ainoastaan keskuspankkiireita ja muutama taloustieteilijä. Delors-raportissa prosessi kohti rahaliittoa suunniteltiin niin, että kun aloittaa ensimmäisen vaiheen, paluuta ei enää ole.

Näin toimitaan todennäköisesti nytkin, mistä johtuen mahdollisimman laaja keskustelu rahaliiton tulevaisuudesta ja Suomen osallisuudesta rahaliittoon on tärkeätä käydä tänään, eikä huomenna. Olemme kirjoittaneet Joel Kaitilan kanssa tähän keskusteluun avaukseksi raportin Talouskurista autonomiaan, jossa tarkastellaan kriittisesti euroalueen vientivetoista kasvumallia ja tarjotaan keinoja talouskurin omaehtoiseksi lopettamiseksi.

Olin viikon alussa Oxfordissa Europaeumin tilaisuudessa, jossa entinen komissaari Jose Manuel Barroso vastaili tutkijoiden kysymyksiin Euroopasta. Kun kysyin komission pyrkimyksestä uudistaa rahaliittoa, Barroso sanoi toivovansa että Euroopan maat eivät tarvitse uutta kriisiä näiden uudistusten toteuttamiseksi.

Paha vain, etteivät nämä uudistukset estä tulevia finanssikriisejä. Ne varmistavat ainoastaan, että seuraavan sattuessa tehdään entistä julmempaa luokkapolitiikkaa.

This article has 3 comments

  1. Ilkka kajaste Reply

    Tähän muutama kommentti jatkona aiempaan keskusteluun komission lyhyen ajan ohjelma vahvistaa käsityksen, jonka mukaan komission panokset ovat kovin vähissä, koska ehdotetut toimet ovat hyvin heikkoja. Sama koskee komission aiempien esitysten toteutumista (blueprint). Sellaista poliittista tahtoa ja painetta ei ole, joka ajaisi talous- ja rahaliiton syventämiseen. Toinen asia on se, että useimmat esityksistä ovat melko huonosti perusteltuja, esimerkiksi keskitetty suhdannetasaus, joka pn kovin epärealistinen. Jääkin epäilys, että finanssiunionin kehittämistä koskevat ehdotukset tähtäävät pikemminkin poliittiseen unioniin. Järkevät EMUn kehittämistä koskevat ehdotukset ovat paljon vaatimattomampia ja keskittyvät ennen kaikkea jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan orientaatiokurssin.

  2. antti Reply

    Ilkka, rahaliiton kehittämistä 5 presidentin raportin tavoin ovat vaatineet saksalaiset, ranskalaiset ja italialaiset ministerit (Francois Hollande, Sigmar Gabriel, Emmanuel Macron & Pier Carlo Padoan). Lisää integraatiota ovat vaatineet erityisesti sosiaalidemokraatit. Myös Mario Draghi on vatiinut euromailta edistysaskelia integraation suhteen, sillä EKP:n QE-ohjelma lisää jäsenmaiden yhteisvastuuta toistaiseksi 1000 miljardilla. On totta, että komission esitykset ovat jääneet Kreikan neuvotteluiden, pakolaiskriisin ja terroristi-iskujen varjoon, eikä poliitikot ole avanneet peliä rahaliiton kehittämisen suhteen. Toteutuessaan kilpailukykyneuvostot ja finanssipoliittinen neuvosto voivat kuitenkin hyvin lisätä komission tueksi ylimääräistä painetta talouskurin ja äärimaltillisiin palkkaratkaisujen jatkamiseksi. Eksperttineuvoston antaa suosituksia toisesta vaiheesta, jolloin ehdotuksista on määrä tehdä lainsäädännöllisiä. Mielenkiintoista nähdä mitä Suomen hallitus linjaa.

  3. Ilkka kajaste Reply

    Hyvin lyhyt kommentti riittää tähän. Katso taaksepäin ja arvioi, kuinka paljon aiemmin esitetyistä uudistuksista on toteutunut. Käteen jää lopulta hyvin vähän, vaikka federalistit uudistuksia ajavatkin. Toinen näkökohta on se, että uusilla elimillä olisi tuskin mitään konkreettista vaikutusta. Se mikä näyttää talousliiton kehittämiseltä, ei ole sitä vaan heijastaa pyrkimystä poliittisen unionin aikaansaamiseksi. Tätä kannattaa tietysti varoa. Asioita ei pitäisi ajaa virheellisten otsikoiden alla.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *