Skip to content →

Syksyn sävelet

stubbbudjetti
Valtiovarainministeri Alexander Stubb

Edellinen hallitus leikkasi, nykyinen hallitus leikkaa. Leikkauspolitiikan jatkuminen hallituksen kokoonpanosta riippumatta on varmistettu sekä kansainvälisillä sopimuksilla että kansallisella lainsäädännöllä. Äänestystulos näkyykin arvovalinnoissa leikkauskohteiden ja veropolitiikan välillä.

Alexander Stubbin ensimmäinen budjettiesitys oli edellisen hallituksen tavoin leikkaava.

Menoja leikataan ensi vuonna 900 miljoonalla, työn verotusta alennetaan 450 miljoonalla ja tasaveroja korotetaan 200 miljoonalla. Suurin linjaero edellisten ja nykyisen hallituksen välillä onkin, että kun edellinen sinipuna leikkasi ja nosti veroja, nykyinen porvarihallitus leikkaa, keventää yrittämisen ja työn verotusta sekä korottaa erityisesti haittaveroja. Haittaverot ovat luonteeltaan tasaveroja ja Stubbin budjettiesityksestä käykin porvarihallituksen arvovalinnat esiin.

Hallituksen talouspolitiikan suuri linja ei ole kuitenkaan vielä kokonaan paljastanut, sillä se ei ole linjannut klausuuleja lisäsopeutuksesta. Sinipuna kirjasi nämä ohjelmaansa seuraavasti:

ehdot lisäsopeutukselle: “Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.”

sopeutukset: “Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen.”

Sipilän hallitus määrittää vastaavat perälaudat 28.9. julkaistavassa Julkisen talouden suunnitelmassa. Suunnitelmassa määritetään vaalikauden kehykset valtiontaloudelle, kuntataloudelle, työeläkerahastoille ja muille sosiaaliturvarahastoille sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

Julkisen talouden suunnitelma on seurausta edellisellä vaalikaudella hyväksytystä finanssipoliittisesta sopimuksesta. Sopimuksen pohjalta kirjattiin Suomen lakiin tavoite korkeintaan 0,5 prosentin rakenteellista alijäämästä (fipolaki 869/2012). Valtiovarainministeriön mukaan “[m]erkittävä poikkeama tavoitteesta tai siihen johtavalta polulta voi johtaa EU-tasolla merkittävän poikkeaman menettelyn ja kansallisella tasolla korjausmekanismin käynnistymiseen.

Julkisen talouden suunnitelma toimiikin Suomen vakausohjelmana ja siinä määritellään myös keinot lisäsopeutuksesta, mikäli tarve vaatii: “hallitus säilyttää valmiuden reagoida, jos tavoitteista ollaan jäämässä”. 

Jo Kataisen ja Stubbin sinipunahallitukset julkaisivat julkisen talouden suunnitelmat, mutta vasta nykyisen hallituksen myötä tämä Euroopan vaatima julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä otetaan kunnolla käyttöön. Finanssipoliittisen sopimuksen seuraus näyttää olevan, että julkisen talouden suunnitelman avulla ulotetaan kehysmenettely ja hallituksen kontrolli valtiontaloudesta koko julkistalouteen.

Vaikka Kataisen ja Stubbin hallituksia on syytetty toimintakyvyttömyydestä, ne sementoivat talouskurin ja vaihtoehdottomuuden kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä.

Facebook Comments

Published in Alexander Stubb Juha Sipilän hallitus julkisen talouden suunnitelma kehysmenettely kehysriihi

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com