Skip to content →

Talouskuri kannustaa valtiota luopumaan infrastruktuurin ylläpidosta

Juha Sipilän vielä perjantaina ”rohkeana” puolustama liikenneverkkoselvitys keskeytettiin. Sipilän mukaan hanketta mietitään nyt ”rauhassa hallituspuolueiden kesken” ennen kuin sen jatkosta sovitaan (lue: liikenneverkosta ei haluta keskustella kuntavaalien alla). Vaikka liikenneyhtiö laitettiin toistaiseksi naftaliiniin, Sipilän mukaan liikenneverkon rahoitus tarvii edelleen uudistuksia ja uudistusten henki tiivistyy tähän lausahdukseen:

”Koko liikenneverkkoyhtiön ajatuksena on ollut, että uusilla palveluilla saadaan budjetin ja verotuksen ulkopuolista rahoitusta, ja sitä kautta tiestön kuntoa parannettua ilman että autoilijan kustannukset nousevat.”

Sipilän mukaan teiden korjaus ottamalla lisää velkaa ”ei voi olla ainoa vaihtoehto”. Tämä on seurausta euroalueen julkisen talouden kurisäännöistä, jotka kannustavat valtioita luopumaan perustoiminnoistaan, kuten infrastruktuurin ylläpidosta. Sipilän ja Bernerin ”uudistuksen” tarkoituksena oli, että rahat teiden kunnostukseen kerättäisiin perimällä autoilijoilta maksuja ”palveluista”. Sipilän mukaan ”uudet palvelukonseptit on helpointa hoitaa yhtiömuodon kautta”. ”Palvelukonsepti” tarkoitti, että liikenneyhtiö olisi myynyt käyttöoikeuksia esimerkiksi vakuutusyhtiöille, teleoperaattoreille ja autokaupoille, jotka sitten kilpailisivat asiakkaista tarjoamalla erilaisia käyttöoikeuksia autoilijoille. Autoilijoilla olisi esimerkiksi vapaus valita, maksaisivatko ajamisesta kilometrien mukaan vai ostaisiko kiinteähintaisia kuukausipaketteja.

Mikään ei takaa, että kustannukset eivät kasvaisi tai että tiet olisivat paremmassa kunnossa. Varmaa olisi ainoastaan, että autoilijan ja tien välissä olisi useampia välikäsiä ja käyttömaksuja koskevat päätökset olisivat yhtiölainsäädännön turvissa ja demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa.

Facebook Comments

Published in Juha Sipilä mikroblogi

One Comment

  1. Ilkka kajaste Ilkka kajaste

    Tässä on jälleen virheellinen tieto. EU-säännöt mahdollistavat joustavuuden julkisten investointien kohdalla ja poikkeamisen alijäämäsäännöistä, kun tietyt ehdot täyttyvät. Näihin periaatteisiin kannattaisi tutustua VMn sivuilla olevan tuoreen julkista taloutta koskevan aineiston perusteella. Harkinta, joka koskee infrastruktuurirahoitusta, pitkän aikavälin kestävyyttä sekä budjettitaloutta on tässä ensi sijassa kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan käsissä. EU:n sääntöjä on helppo syyttää. Myös termi ’talouskuri’, jolla viitataan ns finsnssipoliittiseen sopimukseen on siinä mielessä, että ao. Hallitusten välinen sopimus (fiscal compact) ei tuonut käytännössä uusia velvoitteita sen enempää unionin kuin Suomenkaan tavoitteenasetteluun. Näistä tavoitteista, jotka tähtäävät tasapainoiseen tai ylijäämäiseen julkiseen talouteen, sovittiin jo 2000-luvun alussa ja ne ovat jo sitä ennen olleet Suomen talouspolitiikan kivijalka. Minusta tämä on harhaanjohtamista. Sen vuoksi kannattaa mennä VMn sivuille tai tutustua taloustieteellinen neuvoston arvioihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com